maanantai 12. elokuuta 2019

Patarein vankila

Tallinnan Patarei rakennettiin 1800-luvulla rannikkolinnoitukseksi, ja vankilaksi se muutettiin 1920. Pahamaineisuutensa se saavutti vasta natsi- ja neuvostomiehityksen vuosina. Viimeinen teloitus pantiin toimeen 1991 ja vankila suljettiin 2002. Sen jälkeen siellä järjestettiin opastettuja kierroksia kunne paikka suljettiin 2016. Tänä kesänä se kuitenkin avautui uudelleen, kommunismin ajan sorrolle omistettuna näyttelynä.


Näyttelyn teemasta ei jäänyt epäselvyyttä. Virolaiset elivät rautaesiripun takana, me emme.


Ulkopuolelta Patarei on kaltereita ja piikkilankaa kuten odottaa sopii.


Vahtikoirien koppeja.


Ulkoilutila. Vilnassa vastaavia käytettiin myös kidutukseen.


Sellit ovat esillä kaikessa karuudessaan, lisättynä näyttelytekstein.





Suurin osa poliittiista syistä vangituista virolaisista kulki Patarein kautta. Kankaalle painetut tekstit kertoivat kussakin sellissä aina yhden elämäntarinan.


Yksittäissellien lisäksi nukuttiin siskonpedissä yhdessä...


tai kahdessa tasossa.


Holokausti Virossa. Natsimiehittäjien käsissä vankila oli vuosina 1941-44 ja tänne päätyi juutalaisia eri puolilta Eurooppaa.


Näyttelytekstit oli toteutetu kevein rakentein, itse rakennukseen koskematta.



Joihinkin kohtiin oli lisätty seinälle heijastettuja filmejä.


Selittävä teksti ehkä jo ennen museon aikoja?


Vankien graffiteja.


Nainen on vankilassakin joko huora tai madonna?


Käymälöitä yksittäin...


ja monittain.


§58 on tuttu gulagkirjallisuutensa lukeneelle. Sen perusteella saattoi vankileirien saaristoon päätyä ihan mistä syystä hyvänsä.


Mikä sitten oli kommunismin nimissä tehtyjen riksoten uhrimäärä? Asiasta on vain  arvioita, tässä kartalle kirjattuina.


Näyttelyn lopussa oli tuomioista lopullisin, kuolema. Huoneeseen astuessa kajahti pistoolinlaukaus, kaikuna kaikista täällä jaetuista niskalaukauksista.


Eikä synkkä historia kaikonnut ulkona aurinkoisessa kesäpäivässäkään. Vankilan ulkopuolella on muistokivi 878 Ranskan juutalaiselle, jotka karkotettiin Kaunasiin, Tallinnaan ja Stutthofiin. Sodan päätyttyä elossa oli heistä enää 22.

.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...