Agricolan kappelin länsipää on alkuperäinen sakaristo ja kirkon vanhin osa, tässä sen sisäänkäynti.
Kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen ja puinen yläosa on vuodelta 1709.
Kameran muistikortti oli unohtunut läppäriin, joten Paraisilla oli mukana vain kännykkä, kuvat sen mukaisia.
"Alttarilaite komeine Matias Reimanin tekemine rustobarokkikehyksineen kuvastaa suurvalta-ajan vahvan aateliston asemaa seudulla, sen on lahjoittanut 1666 maaherra Erik von der Linde ja hänen vaimonsa Anna Leijonsköld." (Museovirasto)
Alkuperäinen saarnastuoli on siirretty Kansallismuseoon ja kirkossa on Amos Anderssonin lahjoittama jäljennös, tässä eri puolilta.
Sisustuksen marmoroidut paneelit on maalannut Gustaf Finnberg ja lehterinreunojen taulut Gustaf Lucander 1771.
Edeellen Museoviraston mukaan "Pietari Henrikinpojan koulukunnan tekemiin kalkkimaalauksiin sisältyy lukuisia vaakunoita, joista harvinaisin on paavi Innocentius III vaakuna pohjoisseinällä".
Paavin vaakuna on tuossa yläpuolella olevassa kuvassa, mutta se on kylläkin Innocentius VIII:n vaakuna, mikä tietysti paremmin sopiikin sillä hän oli paavina 1484-1492.
Hautajaisvaakunoista tunnistaa helposti Fleming-suvun tykinkuulat. Oikeanpuoleinen kuuluu em. alttarilaitteen lahjoittaneelle Erik vin der Lindelle.
Edelleen kirkossa on pohjoissaksalainen krusifiksi...
ja kasteallas.
Kuvat votiivilaivasta ja kaappikellosta, noista sisustuksen vakioelementeistä, epäonnistuivat sen verran pahoin että sisältä enää tämä kuva vihkivesiastiasta, joka asehuoneen kulmaan upotettuna löytyi myös Maarian kirkosta. Vihkivedellä kostutetuin sormin tehty ristinmerkki suojasi paholaiselta kirkossakäynnin ajan.
Takaisn ulos jossa kävi ilmi että ensimmäisessä kuvassa näkyvä vaalea rakennus on Suomen ensimmäisen arkkipiispan Jacob Tengströmien perhehauta.
Sukuun kuului myös J.L. Runebergin puoliso Fredrika, ja juuri Paraisilla he alkoivat heilastella, minkä paraislaiset katsovat panoksekseen Suomen kirjallisuushistoriassa.
Faktoissa lähteenä Museovirasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti