Pohjukassa oleva kaupunginportti.
Ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden muistomerkki löytyi täältäkin, kuten kaiketi kaikista Italian taajamista.
Samainen Tasavallan aukio toisesta suunnasta...
...ja kun kääntyy, on edessä yksi Portoferraion kirkoista, La propositura della Natività di Maria.
Kaupungin merenpuoleiseen osaan olikin sitten aika kapuaminen.
Ylhäällä odotti jo tiedossa ollut pettymys: Napolenin kaupunkiasunto, Palazzina dei Mulini, oli tämännäköisessä hantissa.
Ei siinä auttanut Napoleon-faninkaan kuin lukea suljetun portin kyltistä että remontti valmistuu "syksyllä", minä vuonna, jätettiin kertomatta (tuolloin oli jo lokakuu).
Mutta olihan siellä muutakin katseltavaa, voi kurkkia ihmisten takapihoille...
...ja ihmetellä erinäisiä linnoitusrakennelmia.
Lähdimme kipeämään muurinharjaa kohti vielä ylempänä olevia linnoitteita, vain havaitaksemme nidenkin olevan kiinni.
Hienot näkymät sieltä kuitenkin oli pitkin Elban pohjoisrantaa.
Näkymä Villa dei Mulinille päin. Palatsin takana oleva puutarha oli sekin suljettu.
Alas keskustaan olikin sitten kevyttä alamäkeä.
Loppuun vielä kartta vanhankaupungin alueesta. Kaupunki on laajentunut linnoitustensa taakse kartassa vasemmalle.
Kaupunginlahden ja sisääntuloväylän välissä olevalla kapealla niemellä oli arkeologinen museo. Ensimmäistä kertaa sen ovella käydessäni siellä pidettiin siestaa, vaan aukenihan se sitten ajallaan eli ensi kerralla kurkistetaan sinne ja katsellaan tuota niemeä muutenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti