keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Koskisen talo


Turun Hämeenkatu 24:ssä sijaitsevan kivitalon (ja viereisen puutalon) omistavat nykyään Turun Ammattiopistosäätiö ja Turun Maalarimestariyhdistys ry. Rakennus tunnetaan Koskisen talona sen aikoinaan omistaneen Samuel Koskisen (1850-1925) mukaan. Koskisen maalausliike teki koristemaalauksia aikansa arvorakennuksiin Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Hän myös perusti  taloonsa vuonna 1904 ammattikoulun maalareille. Se ei kuitenkaan menestynyt, mutta Koskisen pariskunnan testamenttivaroin vuonna 1929 avattu maalariammattikoulu toimii edelleen em. ammattiopistosäätiönä.

Talon alkuperäisestä maalauskoristelusta ei paljoakaan ole jäljellä, mutta sen nykyinen koristelu on tehty koulun oppilastöinä perustuen osittain Koskisen maalausliikkeen toteuttamiin kohteisiin. Tässä muutamia näytteitä.

VPK-salin korinttilaispylväs...


...ja katon koristeraitoja.


VPK-huone. Sekä salin että huoneen inspiraationa on ollut Turun VPK:n talo eli Brankku.


Juseliuksen talo sai nimensä paitatehtailijalta.


Tampereen raatihuoneelle tehtiin tämäntyyppistä koristelua.


Pääkaupungissa maalattiin mm. säätytalon klubihuone...


...ja valtionarkisto (muotokuvat esittävät Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtajia).



Samuelin salista löytyy yhä alkuperäistä maalauskoristelua, joka on tarkoitus entisöidä tulevaisuudessa.



Lattian roomalaisia mosaiikkeja jäljittelevän maalauksen malli on peräisin ranskalaisesta mallikirjasta.


Samuel Koskisen elämäntyölle on myös omistettu pieni museohuone.



Lopuksi muutamia kuvia sieltä täältä, alkaen hienoista rautaisista kierreportaista. Tiloissa toimii myös ammattiopiston verhoilulinja.








Viimeisen kuvan myötä voi vaikkapa pohtia miten 1920-luvun uusklassismin ja viimeistään funkkiksen myötä koristemaalareiden kauniit koukerot alkoivat yhtäkkiä näyttää vanhanaikaisilta, ja esim. Brankun maalauskoristelu ei ehtinyt olla näkösällä kuin muutaman vuoden ennen kuin se maalattiin yli. Muutaman vuosikymmenen verran tarvittiin yksiväristen seinien katselua, ennen kuin 1980-luvulta lähtien koristeita taas ryhdyttiin maalaamaan takaisin.

1 kommentti:

hietzu kirjoitti...

Mahtavaa että noita on säilynyt ja niitä osataan taas arvostaa. Ja hienoa että maalaritoimintaa on talossa edelleen. Kaunista katseltava.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...