Yksilaivaisessa kirkkosalissa on neljä tähtiholvia.
Holvien alaosan aukot paljastivat jos katto oli alkanut vuotaa, vesi valui ulos niistä.
Keskiaikaiset taideteokset on suurimmalta osin viety Kansallismuseoon tai tuotu meille Turun museokeskuksen kokoelmiin. Pari krusifiksia on jäljellä pohjoisseinällä...
toinen pienempi on 1300-luvulle ajoitettu...
ja suurempi 1400-luvulle.
Kristuksen silmät ovat alunperin olleet auki, ja ne on myöhemmin maalattu suljetuiksi.
Alttarilla on kopio yksi harvoista keskiajalla Suomeen päätyneistä Limogesin emaleista, pieni ristiinnaulittu Kristus.
Alkuperäinen on Kansallismuseossa, mutta oli taannoin esillä Turun linnan Valtapeliä - reformaatio Suomessa -näyttelyssä.
Saarnastuolin veistokset ovat turkulaisen Mathias Reimanin työtä vuodelta 1670.
Entiseen asuunsa sen palautti taiteilija Oskari Niemi 1927.
Saarnastuolin alla on harvinaisuus, säilynyt keskiaikainen sivualttari.
Kirkkolaiva on fregatti, jonka 1814 lahjoittivat "Suomen sodasta palanneet". Aihetta kiitollisuuteen oli.
Vanhan alttaritaulun lahjoitti kasvikirjastaan kuuluisa Elias Tillandz jo 1683.
Eskilstunassa valmistetun kaappikellon lahjoittivat "Ruskon poikamiehet" 1781, liekö hyvitykseksi kolttosistaan?
Karin Lehmussaaren suunittelema vihkiryijy on lahjoitettu 1958.
Kirkkosalissa on myös kaksi mahtavaa kaminaa, valmistajana Veljekset Friis konepaja Kokkolasta, mallia no 3. He ovat tehneet näitä moniin kirkkoihin.
Tukevasti raudoitettu arkku on Kaanaan sepän Joran Klangin valmistama, ja vuodelta 1797.
Penkkirivit numeroitiin aikoinaan lopettamaan kiistat istumapaikoista.
Rivi no 20 ei luottanut siihenkään, vaan varmuuden vuoksi asensi lukon omaan oveensa.
Sakaristossa oli vielä lisäksi viimeistä tuomiota esittävä maalaus vuodelta 1752...
ja pari kasukkaa, vuosilta 1713 ja 1800.
Kirkon ulkopuolella olivat kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini v. 1874...
sekä kellotorni, monien kaltaistensa tavoin 1700-luvulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti