Terroria ja punaisia pipoja

Kuvitettuja klassikoita ei pariin vuoteen ole käsitelty, mutta nyt Waterloon 200-vuotisjuhlan kunniaksi pari Ranskan historiaan liittyvää numeroa. Terrorin kourissa on kirjailija-sotakirjeenvaihtaja-seikkailija-imperialisti G.A. Hentyn tuotantoa ja alkuperäiseltä nimeltään In the Reign of Terror: The Adventures of a Westminster Boy (1888).

16-vuotias Harry Sandwith pestataan aristokraattiseen ranskalaisperheeseen Ranskan vallankumouksen aikana. Pian alkaa jakobiiniterrorin aika, ja vaikka perheen vanhemmat joutuvat uhriksi, pystyy neuvokas englantilaispoika, mm. Robespierren avustajaksi pestautuen, pelastamaan lapset Englantiin. Sama kuvio toistui myöhemmin huomattavasti suuremman kuuluisuuden saaneessa Emmuska Orczyn romaanissa Punainen neilikka.

Terroria riittää ja täpäriä pelastumia koetaan mm. Nantesin hukuttajaisissa. Wikipedian mukaan laivoja ei tosin ammuttu upoksiin kuten kuvittaja on olettanut.

Lehden joka ikisellä vallankumouksellisella on päässään punainen fryygialaismyssy. Mutta riittikö vapauden vertauskuvana olleita punaisia pipoja todella kaikille? Wikipedia toteaa niiden tuotannosta vain että giljotiinin yleisönä toimineet tricoteuset niitä kutoivat odottaessaan seuraavan pään putomista. Joku viitseliäämpi voisi tuosta yrittää laskea tyydyttikö tarjonta kysynnän.

Mutta onko noita myssyjä säilynyt? Bostonin Museum of Fine Artsin kokoelmista löytyy yksi oikein komea, kokardeineen kaikkineen, ajoitus tosin on 1800-luku (?). Greenwichin merimuseossa on 1700-luvulle ajoitettu, joskin suuresti tonttulakkia muistuttava versio. Ranskalaisessa antiikkiliikkeessä löytyisi myssy hintaan 400 €. Yksityiskokoelmaan kuuluvan huopaisen version kuvan voi tilata netistä julisteena. Pieni otos, josta ainakin puolet Ranskan ulkopuolella. Ehkä myssyt niiden kieltämisen jälkeen pelastettiin Englantiin kuten aristokraatit sitä ennen.