Esineistö on Afganistanin kansallismuseosta, ja kirjan alussa käsitellään parinkin artikkelin verran museon ja sen kokoelmien kovia kohtaloita neuvostomiehityksen ajan taistelujen tuhoista talibanien kauden ikonoklastiseen barbariaan. Kieltämättä Suomen museomaailman ongelmat laman kourissa alkavat vaikuttaa pieniltä, kun lukee afganistanilaiskollegoiden yrityksistä pelastaa kokoelmansa sodan ja kaaoksen keskellä. Maan väkivaltaisesta lähimenneisyydestä kertovat esinetekstitkin: korinttilainen kapiteeli löytyi pohjoisen liiton raskaan tykistön tuliasemia kaivettaessa, alabasteriveistos on konservoitu kokoon talibanien hakattua sen (2500 muun veistoksen ohella) pirstaleiksi.
Itse esineistö oli neljästä arkeologisesta kohteesta. Tepe Fullolin aarre ajoittuu pronssikauteen ja sen katsotaan kuuluvan Bactria-Margianan arkeologiseen kompleksiin eli Oxusjoen sivilisaatioon. Alueelta oli yhteyksiä Indusjoen, Elamin ja Mesopotamian kultuureihin.
Muut kolme löytöpaikkaa olivat samanaikaisia Välimeren klassisen antiikin kanssa. Ai Khanum oli Aleksanteri Suuren sotaretken seurauksena syntynyt kreikkalainen kaupunki, joka hylättiin paimentolaisten hyökätessä 145 eKr. Begramin kaivauksissa löydettiin kaksi kiinnimuurattua huonetta, joiden esineistö ulottui roomalaisesta lasista intialaiseen norsunluuhun ja kiinalaisiin lakkatöihin. Esineistö on ajoitettu suurimmalta osin ensimmäiselle vuosisadalle jKr., mutta oliko kyseessä Kushanien valtakunnan kuninkaallinen aarrekammio vai silkkitien varren kauppiaan varasto, ei ole ratkennut vieläkään.
Vimeinen kohde on Tillye Tepen "kultamäki", joukko paimentolaishautoja ensimmäiseltä vuosisadalta jKr., jotka neuvostoliittolainen (kansallisuudeltaan kreikkalainen) arkeologi Viktor Sarianidi (1929-2013) kaivoi esiin vuonna 1978, juuri ennen sotaa ja neuvostomiehitystä. Runsaasti kultaa sisältäneiden löytöjen pelättiin jo kadonneen, mutta kaiken todennäköisyyden vastaisesti koko aineisto oli pelastunut jopa talibaneilta kabulilaisen pankin holvissa, ja näki päivänvalon jälleen vuonna 2004.
Afganistan on jo sijaintinsa puolesta ollut vanhan maailman keskiössä, ja niinpä monissa lähtökohdiltaan kreikkalaisissa esineissä näkee persialaisen, intialaisen ja arojen paimentolaistaiteen vaikutuksen. Tillye Tepen koruissa ja varusteissa on usein turkoosia upotettuna kultaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti