Toisessa Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa oli jo kansikuvakin, Ruskon kirkon Pyhä Yrjö surmaamassa lohikäärmettä (nykyisin Sturenkirkossa). Sivumäärä oli noussut 36:een, mutta vihkonen painettiin vasta vuonna 1940. Artikkelina on Arne Appelgrenin Turun hopeaseppien mestarinäytepiirustuksia - arvokas löytö museon arkistosta. Piirustuksia oli kaikkiaan 37 lehteä, mutta vain yksi pystyttiin yhdistämään säilyneeseen esineeseen, kyseessä oli Simon Gustaf Lydemanin 1769 valmistama kannu, joka nykyisin on Reitzin säätiön kokoelmassa.
Vuoden 1937 vuosikertomuksessa pohdittiin edelleen Turun linnan entisöintiä, mutta uutena hankkeena oli noussut esiin Luostarinmäen käsityöläisalue. Urheilumuseota varten oli perustettu komitea, mutta kuten tunnettua, Turkuun ei sellaista koskaan perustettu. Kokoelmat karttuivat 136 päänumerolla ja n. 900 esineellä (erityisesti käsityöläisiin liittyvillä). Vuoden viimeinen päänumero oli 13032.
Interööreissä avautui säätyläispukunäyttely "uusmallisin, päättömin mallinukein", erikois- eli vaihtuvana näyttelynä oli kellonvalmistusta, "Suomen Kelloseppäliiton vuosikokousta silmälläpitäen".
Merkkitapauksena on mainittu eduskunnan sivistysvaliokunnan vierailu linnassa Turun kaupungin kutsumana, epäilemättä päälinnan restaurointihankkeen lobbaamiseksi. Kaikkiaan linnassa kävi 55953 henkilöä.
1 kommentti:
Kävijälaskuri näyttää yön aikana ylittäneen 100000 rajan! :-)
Lähetä kommentti