Ovet ovat olleet kiinni naulattuina jo pitkään. Tämä myös Jokelan torppana tunnettu rakennus päätyi Turun kaupungille vuonna 1988. Ulkoseinät punamullattiin Turun Maalarikillan talkoina 2002.
Heti torpan nurkalta avautuu näkymä Aurajoelle, kaupungin suuntaan.
Päärakennus on 1700-luvulta, mutta myöhemmin muunneltu. Pihapiirin muut rakennukset ovat kadonneet, mutta rannassa on vielä betoninen kellari.
Vastarannalla ovat Komoisten kummut, tuttuakin tutumpi paikka, jossa usein tulee ulkoillessa käytyä.
Paaskunta muodosti ratsutilan jo alusta alkaen kun ruotujakolaitos 1690-luvulla Kaarinan pitäjään perustettiin. Se varusti Henkirakuunarykmentin Piikkiön kihlakunnan komppanian sotamiehen numero 75, augmenttina toimi Kuralan kylän Rasin talo. Kustaan sodan (1788-90) jälkeen henkirakuunoista muodostettiin Turun läänin rykmentin ratsutilapataljoona.
Rakuunoita on siis Paaskunnan torpissa asunut, parhaimmillaan 1700-luvun lopulla jopa neljä: kaksi palveluksensa lopettanutta, yksi palveluksessa oleva, sekä vielä tämän varamies. Sen sijaan ei ole täysin varmaa asuiko heistä kukaan juuri tässä talossa. Paaskunnalla oli paljon torppia, ja niissä mm. pitäjänkäsityöläisiä, olihan paikka Turkuun tulevan tien varrella. 1790-luvulla tällä paikalla asuikin ilmeisesti säämiskäntekijä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti