torstai 11. huhtikuuta 2013

Turun Koroinen - Koroisten Turku

Turun synnyinvuodeksi lasketaan vuosi 1229. Aikoinaan ajateltiin että piispanistuin siirrettiin silloin Koroisista Turkuun. Nyttemmin tiedetään että se silloin vasta siirrettiin Nousiaisista Koroisiin. Turkuun Koroinenkin jo kuuluu, ja on jo hyvän aikaa kuulunutkin eli nykyisen Turun alueella mainittu piispanistuin jo vuonna 1229 oli.

Koroinen on kotoamme lyhyen kävelymatkan päässä, itse asiassa lähiömme Halinen lasketaan viereisen Räntämäen kanssa kuuluvan Koroisten kaupunginosaan, ainakin niillä on oma yhteinen nettisivu. Koroisista näkee yleensä kesänvihreitä kuvia, tässä vaihteeksi muutama kevättalvinen parin viikon takaa.


Vähäjoen yli tehtiin jokin vuosi sitten kevyen liikenteen silta. Siihen oli jo ilmestynyt pari lemmenlukkoa.


Alueelle pääsee nyt keskustasta käsin kunnollista ulkoilupolkua, se kiertää alueen Vähäjoen puoleiselta sivulta.


Sisäänkäynti päinvastaiselta suunnalta, Aurajoen yläjuoksun puolelta.


Aluetta suojasivat joet, lyhyen maaosuuden suojana oli vallihauta. taustalla Aurajoen vastaranta ja Turun ylioppilaskylän rakennuksia.


Itse alue vaikuttaa tyhjyydellään: vain kirkon perustusten paikasta kertova kivirivi, valkoinen muistoristi ja pari taulua.



Suomen piispanistuin sijaitsi tällä paikalla 1200-luvulla, toteaa pronssilaatta lakonisesti. Hieman arkisempi, mutta laajempi kyltti kertoo alueen historiasta, myös ennallistuspiirroksen avulla.


Kirkon lisäksi alueella kaksi kivirakennusta: puolustustorni ja piispanlinna. Piirroksen esikuvana ollut pienoismalli oli esillä Turun linnan vanhassa perusnäyttelyssä.


Arkeologisia kaivauksia alueella on tehty 1900-luvun vaihteessa ja 1970-luvulla. Alueelta on löytynyt yli 300 hautaa, niistä kolme piispojen: Bero, Ragvald ja Catillus.

Kauas ei uusikaan piispanistuin siirtynyt. Rantapenkalta, Aura- ja Vähäjokien risteymästä, näkee helposti tuomiokirkon tornin. 1200-luvulla vesi oli 5 metriä nykyistä korkeammalla, mutta laskemaan päin. Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan hansakoggin syväys pakotti siirtämään kirkon lähemmäs kaupankäynnin keskusta.


Mutta eihän vesi laskenut vaan maa nousi, huomauttaa nyt joku. Kyllä, mutta sitähän ei silloin tiedetty. Ilmiö kyllä tunnettiin, sen havaitsi jo yhdessä ihmisiässä, mutta oli luontevampaa ajatella että vesi jostain syystä laski, meriveden pintahan vaihteli muutenkin, joista puhumattakaan.

Maa on siis noussut, ja millainen maaperä! Aivan Suomen historian ytimessähän tässä astellaan, sen kunniaksi vielä yksi näkymä muinaisen piispanistuimen mailta. Koroisten kirkko säilyi vielä Unikankareelle muuton jälkeenkin Räntämäen seurakuntakirkkona, ja palatsi piispan kakkosasuntona. Vasta vitaaliveljien tuhottua paikan vuonna 1396 se autioitui lopullisesti.

.

2 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Missä tuo piirros on julkaistu?

Kari Hintsala kirjoitti...

Se on siinä infotaulussa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...