Kirjassa Turun kaupungin historiallinen museo vuosijulkaisu 1976 julkaistiin vuonna 1979 Pentti Koivusen tutkimus Koroisten keskiaikaiset rahalöydöt. Koivunen kävi artikkelissaan läpi kaikkiaan 287 keskiaikaista rahaa, jotka oli löydetty vuosien 1898-1902 arkeologisissa kaivauksissa. Kaivaukset oli aloittanut Hjalmar Appelgren, mutta niitä johtamaan tuli v. 1900 Juhani Rinne, jonka johdolla kaivaukset saivat ennennäkemättömän tieteellisen luonteen: ne tehtiin ruuduittain, kerroksittain ja rakenteittain, ja tärkeimmät löydöt merkittiin löytökartoille. Suurin rahoista osa oli kirkon lattian alle hukattuja kolikoita, ja nekin keskittyivät paikkoihin, joissa ilmeisesti oli ollut "kolehtitukki".
Mitkä sitten olivat johtopäätökset? Ensinnäkin viikinkiajan kaukomatkat olivat jo takanapäin. Kaikki rahat olivat Itämeren piiristä, kauimmaisin Kölnistä, ja ainoana poikkeuksena samanididirhemi Sogdianasta vuodelta 911/12.
Analyysi vahvisti, että (toisin kuin mm. Rinne itse vielä oli arvellut) Koroistenniemen asutus alkoi vasta vuoden 1230 tienoilla. Löydöt myös selkeästi loppuivat vuoden 1396 hävitykseen.
Mielenkintoinen oli myös havainto, että 1200-luvun löydöissä hallitsivat Gotlannin ja Viron rahat, 1300-luvulla Manner-Ruotsissa lyödyt kolikot.
Koroisten rahat kuuluvat kansallismuseon kokoelmiin. Kuvan yhdeksän kolikkoa ovat olleet Turussa, mutta matkaavat pian takaisin Helsinkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti