Borgioiden toinen kausi alkoi Suomessa, minkä kunniaksi kaivoin esiin Christopher Hibbertin kirjan The Borgias, jonka lukemisen olin aloittanut jo edellisen kauden lopulla. Teoksen käsittelemä ajanjakso ulottuu ensimmäisestä Borgia-sukuisesta paavista Calixtus III:sta (paavina 1455-58) Lucrezian kuolemaan (1519).
Pian muistinkin taas miksi se jäi kesken. Hibbert saattoi olla hyvinkin ansioitunut historioitsija, mutta tämä ei kovin kummoista luettavaa ollut. Suhteellisen kritiikitöntä kronikointia, joka ajoittain latistuu luetteloksi siitä miten monta tuhatta dukaattia mikäkin Lucrezian käyttämä puku oli maksanut.
Pahinta on, ettei Hibbert pysy itsekään kärryillä kaikista juoruista. Kuoliko Lucrezian kamaripalvelija Pedro Calderonille synnyttämä lapsi pian kuolemansa jälkeen kuten yhtäällä väitetään, vai kasvoiko aikuiseksi kuten kirjan loppupuolella todetaan? Tai saiko Lucrezia todella lapsen hänelle? (Pedron kohtalo oli joka tapauksessa sama kuin TV-sarjan tallirenki Paolon.) Kaiken sekavuuden huipuksi Machiavellin eulogia Cesare Borgialle on painettu kahteen kertaan, vieläpä eri käännöksinä.
Nootitusta ei kirjassa ole, eikä lähdeluettelokaan pituudella huimaa. Pääasiallinen lähde näyttää olleen paavi Aleksanteri VI:n seremoniamestarina toiminut Johann Burchard (jonka roolissa TV-sarjassa on Simon McBurney). Taidanpa kiikuttaa opuksen museon kahvihuoneen kirjanvaihtohyllyyn odottamaan myötämielisempää lukijaa.
Borgiat - maan ja taivaan valtiaat myös Yle Areenalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti