Aiheena on Hollannin vapaussodan alkupuoli vuodesta 1566 vuonna 1609 solmittuun 12 vuoden aselepoon asti, tosin kartalla olevan year trackin vuodet riittävät vain 1605 saakka. Tällaisten aikajaksojen kyseessä ollen yksi pelivuoro käsittää ymmärrettävästi vuoden. Alun Initiative Phasessa määritellään aloite, jonka jälkeen seuraa viisi eri vaihetta. Event Draw Phasessa kumpikin vetää kupista kolme tapahtumanappulaa, joita voi pelata vuoron eri vaiheissa. Treasure Phasen aikana määritellään rahavarat hallussa olevien alueiden verotulojen sekä tapahtumanappuloitten ja noppaheittojen sanelemat satunnaistulot tai -menot. Rahoilla osteaan armeijat, jotka käsittävät jalkamiehiä, ratsumiehiä, laivoja ja saarnamiehiä. Religious Conversion Phasessa voi käyttää ostamiaan saarnamiehiä (pappeja) oman uskontonsa (protestantismi, katolilaisuus) vahvistamiseen hallussaan olevilla alueilla. Tämä on noppaheiton takana, mutta keskittämällä kaikki viisi saarnaajaa samalle alueelle on tulos varma. Movement Phasessa jalkaväki saa liikkua yhden alueen verran ja ratsuväki kahden. Laivasto-osasto voi kuljettaa kaksi jalkamiestä tai yhden ratsuväen miltä tahansa rannikkoalueelta mille tahansa rannikkoalueelle. Siege Combat Phase on taisteluvaihe, jossa hyökkääjä ynnää joukkonsa, katsoo niitä vastaavan sarakkeen taulukosta ja heittää noppaa. Jos tulos ylittää puolustajien määrän, on alueen varuskuntakin kukistunut ja alue jää hyökkääjän kontrolliin, muussa tapauksessa se jää puolustajalle. Political Phasessa kapinallispelaaja eli Hollanti laskee hallussaan olevien alueiden poliittisen arvon (vaihtelee asutuksen tiheyden mukaan 1-3) ja lisää sen pistemääräänsä.
Kartta on jaettu alueisiin historiallisten maakuntien mukaan...
...ja sisältää kolmenlaista informaatiota. Siniset (katolilaiset) ja punaiset (protestantit) pisteet kertovat tilanteen pelin alussa. Numerot kertovat maakunnan verotulojen arvon miljoonina floriineina. Muut merkit kertovat asumistiheyden: puu = rural, tuulimylly = developed, raatihuone = urban. Harmaa erillisalue alreunassa on Liegén ruhtinaspiispan alue, joka on kuin Sveitsi maailmansodissa, alue, jolle ei kerta kaikkiaan voi mennä ja sillä siisti!
Nappulat ovat melko kookkaita, tässä näyte (oranssit protestantteja, violetit katolilaisia):
Hollannin pelaaja ynnää kierroksen lopussa pisteet hallitsemiltaan alueilta ja jälleen asutuksen tiheys ratkaisee: rural 1, developed 2 ja urban 3 pistettä. Kun 400 pistettä on koossa, katsotaan Utrechtin unioni ja siten Hollannin tasavalta syntyneeksi. Alueet lasketaan vielä kerran ja senhetkinen tilanne määrittelee loputuloksen, joka voi olla tasapeli (historiallinen, ja myös tilanne josta peli alkaa) tai pienempi tai suurempi voitto kumpaankin suuntaan.
Alankomaiden kaiken kaikkiaan 80-vuotinen sota Espanjaa vastaan on melko tuntematon historian tapahtuma, jopa englanninkielisessä maailmassa. Ainoa äkkiseltään tuttu aiheeseen liittyvä populaarikulttuurin tuote on neukkujen 1976 valmistunut versio Till Eulenspiegelin tarinasta, Легенда о Тиле, josta Youtubesta löytyy otteita, tässä "sokea johdattaa sokeita" -kohtaus.
Sen innoittajana oli Pieter Brueghel vanhemman kuuluisa maalaus:
 |
| Kuva: Wikimedia Commons |
6 kommenttia:
Aloitimme tiistaina pelin, jossa johdin espanjalaisia joukkoja. Heti alkuun tein möhläyksen menettämällä 5 miljoonan floriinin arvoisen Pohjois-Hollannin maakunnan. Myös strategisesti tärkeä Nijmegen menetettiin. Tämä tapahtui 1566, pelin ensimmäisellä kierroksella, sen jälkeen pelasimme vuodet 1567-71, eikä noiden viiden vuoden aikana tapahtunut ainuttakaan aluevaihdosta!
Espanja on kuitenkin alakynnessä, koska kerettiläiset pystyvät suuremmilla tuloillaan ostamaan joka kierroksella kaikki viisi pappia käännytystöihin aluellaan. Kapinallisten alue muuttuu koko ajan protestanttisemmaksi, mikä tekee niistä vaikeammin vallattavia ("oma" uskonto antaa 1-2 sarakesiirtymää). Sitä ne ovat tosin muutenkin koska useimmat ovat "urban" eli antavat hyökkääjän heittoon 2 pistettä bonusta, sen lisäksi kaikki kaupungit ja suurin osa Hollantia muutenkin on rannalla mikä antaa 1 pisteen edun. Spanskit saavat puolustuksessa 1 pisteen edun vain jos puolustettavalla alueella on yhteys espanjalaisen tien kautta Habsburgien muille alueille.
Katolinen usko on siis puolustuskannalla ja tuho toistaiseksi vältetty vain voittamalla melkein joka kerta aloite ja pelaamalla pari kertaa truce eli aselepo joka estää taistelut kierroksen aikana. Tällöin katolisillakin on ollut varaa ostaa pappeja oikean opin kannatusta lisäämään, mutta valitettavasti niin on ollut kerettiläisilläkin, joilla on siihen varaa joka kierros muutenkin.
Meinasinkin mainita tuosta Brueghel vanhemman maalauksesta,mutta olitkin nostanut sen esille :)
Filmin pätkästä tuli ensin mieleeni Speden Hirttämättömät ja loputon hiekkakuopan kiertäminen. Sitten aloin jostain syystä odottaa Klaus Kinskiä.
Minun täytyy tunnustaa, että koko Espanjan suurvalta-aika on minulle vähän tuntemattomampi juttu. Tiedän vain, että Espanjaan ja Portugaliin iski suuruudenhulluus ja he jakoivat maailman kahtia keskenään sopimuksella. Paavi meni ja vielä siunasi sopimuksen. Tämän seurauksena intiaaneja riistettiin ja tapettiin aivan sikana ja kaikki edelleen paavin siunauksella.
Hulluus olisi kai jatkunut pitkäänkin, elleivät protestantit olisi panneet hanttiin. Hakkapeliittamme näyttivätkin paavin kätyreille närhen munat useaan otteeseen.
Koko kahdeksankymmenvuotinen sota on minulle aivan outu juttu, mutta sen tunnetuin tapahtuma, Espanjan Voittamattoman armadan tuhoutuminen ei. Vähättelemättä liittolaistemme englantilaisten (Englanti taisteli protestanttien puolella) osuutta, espanjalaiset taisivat itse enimmäkseen töpeksiä koko jutun, kun laivasto-osaston komentajaksi nimitettiin herttua, joka ei kai koskaan aiemmin ollut merellä. Eipä maihinnousujoukkojenkaan komentaja, toinen herttua, ollut tunnettu merimiestaidoistaan.
Toisaalta kartografia ei ollut vielä edistynyt niin paljon, että esim. Irlannin täsmällisestä sijainnista ja muodosta olisi ollut espanjalaisilla käytössään luotettavia karttoja. John Harrisonin kronometriinkin oli vielä 150 vuotta.
Vauraan Pohjois-Hollannin ja sijainniltaan strategisten Brabantin ja Nijmegenin menettämisestä eivät paavinuskoiset koskaan toipuneet, vaan Espanja oli enemmän tai vähemmän puolustuskannalla koko ajan.
Monta kierrosta meni pattitilanteessa, kun protestantit joutuivat käymään sotaa kolmella rintamalla. Verotusarvoiltaan mitättömien pohjoisten maaseutuprovinssien pysyminen sitkeästi katolisten hallussa pakotti minut vahtimaan rannikkoa. Koska lähes kaikki arvokkaat provinssit ovat rannikolla, vahtitoimi sitoi mielettömästi joukkoja. Idässä Limburgin provinssi piti pintansa aika pitkään, jolloin hyökkäyksestä Luxemburgiin ei tahtonut tulla mitään. Luxemburg on ns. espanjalaisen tien kannalta avainasemassa. Vasta saatuani nämä haltuuni pystyin keskittämään joukkoni katolisten ydinaluetta nykyistä Valloniaan vastaan.
Pelissä jälkimmäisenä pelaavalla on selkeä etu, ja jostain syystä Espanjan pelaajalla kävi tässä munkki. Vielä kun Espanja julisti muutaman aselevon protestanttien voitto tuntui lykkääntyvän. Lopulta kuitenkin Espanjan onni kääntyi ja sota päättyi Suur-Hollannin syntymiseen kestettyään vain 15 vuotta.
Niinhän siinä tosiaan kävi, pisimpään sinnitteli Festung Artois maan lounaiskolkassa.
80-vuotisen sodan medianäkyvyys keskittyy sodan alkupuoliskoon ennen 12 vuoden välirauhaa. Antverpenin hävitys ja suuren armadan tuho herättivät jo omana aikanaan valtavasti huomiota. Alkuvaiheen lopussa Alankomaista kehittyi "sodan korkeakoulu", jonne tultiin oppimaan ajanmukaista (piiritys)sodankäyntiä ympäri Euroopan. Myös Kustaa II Aadolf sai vaikutteensa sieltä, Puolassa oppimiensa lisäksi. Aiheesta enemmän täällä.
1621 alkanut jatko-osa jäi kokonaan samanaikaisen 30-vuotisen sodan varjoon. Eipä siitä oikeastaan muisteta kuin hollantilaisen Bredan linnoituksen antautuminen espanjalaisille vuonna 1625, ja sekin vain siksi että Velázquez maalasi siitä kuuluisan taulunsa, jota on käytetty kuvituksena lukemattomissa 1600-luvun historian esityksissä. Sodalle pantiin piste osana yleiseurooppalaista Westfalenin rauhaa.
Joku vuosi sitten ilmestyi aihetta käsittelevä hollantilaiselokuva (ja kirja) Kenau,jossa käsitellään Haarlemin piiritystä ja siihen liitettyä laivanvarustajaleski Kenau Hasselaerin tarinaa.
Lähetä kommentti