Muinaisten egyptiläisten rakennushankeet nielivät valtavan määrän kiveä, ja kivilouhoksia oli ympäri maata, yksi niistä Assuanissa, josta saatiin graniittia.
"Hullut koirat ja...", mutta tämänhän te jo tiedättekin. Aurinko paistoi tuolloin aika napakasti, mikä sinänsä oli kiva, koska Egyptin helmikuu voi auringon laskettua olla tosi viileäkin.
Kivilouhos näyttää, no, kivilouhokselta.
Paikka tunnetaan parhaiten tästä, keskeneräisestä obeliskista, joka valmiina olisi ollut vanhan maailman suurin, pituudeltaan 42 metriä ja painoltaan järisyttävät 1200 tonnia. Monoliitti kuitenkin katkesi kesken louhimisen.
Millä sitten louhittiin kovaa graniittia? No vielä kovemmalla kivellä, mustalla dioriitilla.
Sitä oli jäljellä enemmänkin.
Kalliossa oli kaikenlaisia muinaisten kivimiesten jättämiä jälkiä.
Mutta osa kalliota oli sentään jäänyt koskemattomaksi. Tältä koko paikka lienee näyttänyt kun faaraon rakentajat ensimmäisen kerran tulivat paikalle vuosituhansia sitten ja sanoivat että kylläpä on hyvää kiveä, tästä aletaan louhia.
Sitten olikin aika palata autolle, basaarin kautta, totta kai.
Bussin ikkunasta näkyi vielä vilahdus vieressä sijaitsevaa fatimidiajan (972-1171) islamilaista hautausmaata...
...ennen paluuta laivalle, josta lounaan jälkeen lähdettiin veneilemään Niilille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti