Aurinko alkoi laskea lännen maahan, joten oli aika lähteä Assuanin asemalle, joka on saanut vaikutteita muinaisesta Egyptistä.
Matkalaukkuja ei matkailijan Egyptissä tarvitse itse raahata. Nytkin aseman kantajat kasasivat ne kärryille ja kuskasivat junalle.
Siellä odottivat puolestaan junan kantajat, jotka nimenhuudon mukaan roudasivat kapsäkit hytteihin.
Näkymä laiturille.
Valvoihan se poliisi täälläkin. Laiturille pääsi muutenkin kuin metalinpaljastimen kautta (meidän ryhmämme esimerkiksi), ja vaikka näitä laitteita oli myös turistikohteissa ja niiden läpi mentiin taskuja tyhjentämättä, ei piippailu koskaan aiheuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä kenenkään taholta.
Junassa oli vain kahden hengen osastoja. Koska meitä oli kolme, saimme vaunun päässä olevat kaksi hyttiä, joiden välissä oli ovi.
Ja tämmöiseltä se hytti näytti, suhteellisen siistikin jos ei lattiaan kiinnittänyt suurempaa huomiota.
Samanlaisessa Joanna Lumleykin matkusti, tosin vastakkaiseen suuntaan. Vaunupalvelija Ahmed tarjoili illallisen ja aamupalan hytteihin ja aukaisi sängyt. Muutama mukanaolija käväisi ravintolavaunussa ja totesi sen olevan tupakansavun täyttämä. Itse vilkaisimme sinne aamulla, jolloin vaunu oli liki tyhjillään. Hienosti sisustettu se kyllä oli.
Matkanteko oli vähän nykivää ja töyssyistä. Rata Assuaniin valmistui 1898 ja kenties perusparannus on jäänyt vähemmälle. Linja oli osa Kap-Kairo-rataa, brittien suunnitelmaa yhdistää Afrikan itäreunalla olevat siirtomaansa mantereen läpi päästä päähän ulottuvalla rautatiellä. Ihan kokonaan se ei onnistunut.
Töyssyistä huolimatta hyvin junan kyydissä nukutti, kuten aina.
Ennen nukahtamista saattoi pohdiskella vaikka sitä miten York ja Assuan kuuluivat samaan valtakuntaan roomalaisten aikana, ja taas silloin kun Assuanin ja Yorkin asemat rakennettiin.
Matka-aika Kairoon on n. 12 tuntia, ja myöhässä oltiin tunti kuten opas oli arvioinut. Aurinko oli noussut ja ikkunasta sattoi katsella ohivilistävää Pohjois-Egyptiä.
Tarkalleen ottaen emme menneet Kairoon asti, vaan jäimme pois Gizan asemalla. Kairo ei ulotu Niilin länsirannalle, vaan senpuoleinen taajama on Gizan kaupunkia. Asema oli jälleen kertaustyyliä.
Etelä-Egyptistä vielä sen verran, että oppaamme mukaan sen asukkaat ovat pohjoisen väen mielestä hitaanlaisia maalaisia. Sama jako taitaa olla kaikissa maissa. Epäilemättä ovat kairolaiset puolestaan turhasta hötkyileviä tohottajia jos asiaa etelässä kysyttäisiin, luulen minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti