torstai 31. toukokuuta 2012

Takaisin Hurghadaan - ja kotiin

Kairosta pääsee Punaisenmeren rannalle maksullista moottoritietä pitkin, tässä Kairon puoleinen tietulli.


Muinainen Egypti oli inspiroinut senkin arkkitehtuuria ja koristelua.


Moottoritien keskikaista oli alkupäästään koristeltu historiallisilla hahmoilla kuten Saladin jne. Mutta maisema, se oli aavikkoa, jälleen kerran.


Moottoritie päättyi Ain el Sokhnaan...


...ja loppumatka ajettiin Punaisenmeren rannikkoa.




Paikoin tie menee ihan vuorten ja meren väliin pusertuneena, paikoin taas kauempana aavikolla. Tauko pidettiin Cafeteria Motel Sahara Inn'issä. Tuulista oli täälläkin.




Matkan jatkuessa saattoi (niin kauan kuin päivänvaloa riitti) seurata etenemistä kartalta...


...ja ihmetellä sinistä aavikkoa.


Perillä Hurghadan Makadi Bayssä oltiin illansuussa.


Illallisen jälkeen havitsimme että matkan alun "selällään" ollut kuunsirppi oli kasvanut jo puolikuuksi.


Aamulla käveltiin rantaan katsomaan Punaistamerta. Koko ranta oli aurinkotuolien täyttämä.


Edellistalvinen risteily Punaisellamerellä oli peruuntunut Egyptin kansannousun vuoksi, mutta nyt Egypti tuli nähtyä ja pääsimmepä viimein kuuntelemaan meren liplatusta...




...ihmettelemään meduusaa...


...ja keräämään simpukankuoria.


Koko tienoo oli täynnä prameita hotelleja, eikä ollut helppo sanoa mihin yksi loppui ja mistä toinen alkoi. Tässä oman hotellimme uima-allas. Siihen ehti hyvin pulahtaa sillä paluulento oli vasta iltapäivällä.


Näkymä huoneemme terassilta. Paikka on entistä aavikkoa, joka on saatu vihertämään puhdistamalla merivettä kasteluvedeksi.


Sama näkymä terassille päin.


Puita, pensaita ja kukkia on jos jonkinlaisia, myös mitä merkillisimpiin muotoihin leikattuna. Hurghada työllistänee kokonaisen puutarhuriarmeijan.


Oli myös kameli jota voi kuvata maksutta.


Mutta kaikki loppuu aikanaan. Osa ryhmästä jatkoi lisäviikon jossain Finnmatkojen hotellissa, loput lähtivät lentokentälle.


Viimeinen silmäys aavikolle, ja tienvarren vartijan ponnistuksiin päästä yksinäiselle vartiopaikalleen.


Hurghadan terminaalista ei paljoa sanottavaa ole, onpahan yhtä taxfree-ryteikköä.



Sitten vain Air Finlandin sinivalkoisille siiville...


...ja kohti Suomea, auringon laskiessa lännen maahan.


Matkapäiväkirja Teman Osiris-risteilystä päättyy tähän.

3 kommenttia:

metsis kirjoitti...

Kiitos! Kyllä tätä Egyptin matkaa oli kivempi seurata kuin loputtomalta tuntunutta vaellusta Italiassa.

Kari Hintsala kirjoitti...

Ha-haa, Italiaa on vieläkin jemmassa, valmiina yllättämään puskasta! :-)

Kari Hintsala kirjoitti...

Lisää Egyptistä täällä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...