Sakkara

Sakkara sijaitsee Gizasta jonkin matkaa etelään, lähellä muinaista pääkaupunkia Memphistä. Dzoserin kuuluisalla porraspyramidille mennään näyttävän portaalin kautta.

Ovesta avautuva käytävä.

Käytävä muuttuu myöhemmin pylväiköksi, näkymä tulosuuntaan.

Nipussa olevat kasvit näidenkin inspiraationa lienevät olleen.

 Käytävästä purkauduttiin suurelle aukiolle...

...jonka toisella reunalla oli itse porraspyramidi, remontissa ja suljettuna. Pyramidien kehitys alkoi matalista mastaba-haudoista, tässä niitä on ikäänkuin useampi päällekkäin, ja lupulta keksittiin rakentaa koko pinta sileäksi ja syntyi klassinen kartiomainen pyramidi. Dzoserin pyramidi on siis vielä Gizankin pyramideja vanhempi.

Aukion kulmausta. Yläreunassa kobranpääfriisi.

Hiekkamyrsky ei houkutellut kauaa paikkaa kiertelemään, mutta tässä kuvakooste paikan muista arkeologisista jäänteistä.

Tähän sopisi varmaan jonkin arabirunoilijan säe siitä miten hiekka peittää matkamiehen jäljet. Täältä oli myös tilaisuus tuoda purkillinen puhtainta Saharan hiekkaa muistoksi.

Paikallista faunaa, säyseitä kuin mitkä. Eipä ole kulkukoiralla isäntää jota puolustaakseen haukkua.

Joten hyvästit Sakkaran nekropolille...

...ja takaisin kuoleman maasta elämän maahan. Ne oli täällä muurein ja aidoin toisistaan erotettu.

Ennen pitkää ajomatkaa Punaisenmeren rannalle nautittiin lounas Sakkaran tienoilla. Vastassa oli tervetulosoitantaa...

...ja valtaisa "teltta", jossa ateria tarjoiltiin.

Samassa paikassa rakenteli mies värillisestä hiekasta pulloihin mitä erilaisimpia maisemia ja muita kuvia.

Ulos tullessamme hiekkamyrsky, khamseen, oli ehtinyt ylempiin ilmakerroksiin ja värjännyt koko taivaan keltaiseksi. Vaikuttava kokemus ensikertalaiselle ja jälleen jotain, mistä valokuva antaa vain kalpean aavistuksen.

Keltaisen taivaan alla lähdettiin matkan viimeiselle etapille Kairosta Hurghadaan.

.