keskiviikko 3. elokuuta 2016

Tulppaaneja, sirppejä ja vasaroita

Rimakauhun voittamiseksi lienee Keski-Euroopan matkan raportointi jostain aloitettava, joten aloitetaan se ensimmäisestä kosketuksesta Prahaan sitten vuoden 1998 (ensimmäisen kerran kävin siellä jo 1984). Opastettu kierros toi  meidät Prahan linnan pohjoispuolelle, jossa jalkauduttiin.


Reitti vei kuninkaalliseen puistoon. Kukkaistutusten keskellä meille kerrottin että ko. puutarha oli ensimmäinen paikka Euroopassa, jossa kasvatettiin tulppaaneja.



Sattumoisin olen itsekin tullut tutustuneeksi tulppaanin vaiheisiin Euroopassa, mutta tuollaista tietoa en ollut ennen kuullutkaan. Usein mainitaan Augsburg, jossa (eläinensyklopediastaan tuttu) Konrad Gesner dokumentoi piirtämällä tulppaanin vuonna 1559, mutta taitaapa olla niin, että aika monessakin paikassa kerrotaan tätä tulppaanijuttua.

Puistossa sijaitsee myös vuosina 1567-1569 rakennettu pallopelien pelaamiseen tarkoitettu rakennus, myöhemmin maneeisna, tallina ja varastona toiminut, ja nyttemmin galleria- ja tapahtumatila.


Rakennuksen ulkoseinän renessanssiornamentiikka on toteutettu sgraffitotekniikalla, tässä siitä lähikuva.


450 vuotta seinäpinta ei suinkaan ole kestänyt. Edellinen restaurointi on vanhan vallan ajoilta, ja sisältää aikakauden symboliikkaa. Sirppiin ja vasaraan liitetty numero 5 viittasi  5-vuotissuunnitelmiin joita Tsekkoslovakian sosialistisessa tasavallassakin toteutettiin. Yhdessä ne muodostivat teollisuuden ja maatalouden allegorian.


Kuninkaallisessa puutarhassa on myös toinenkin renessanssiarkkitehtuurin luomus, hieman aiemmin eli vuosina 1538-60 valmistunut kesäpalatsi, jonka keisari Ferdinand I rakennutti puolisolleen Annalle. Siellä asti emme käyneet, mutta bongasin palatsin pienoismallin yhdestä Prahan linnan museoista.


Vaikka puolisoa kutsuttiin myös Anna Jagellonicaksi, ei hän ollut "meidän" Katariinallemme kovin läheistä sukua. Yhteinen isoisä heillä toki oli, Kasimir IV Jagiellon.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...