Kreikkalais-roomalaisen antiikin taiteen kokoelman voi sanoa kuuluvan Kunsthistorische Museumiin itseoikeutetusti, kuuluihan nykyisen Itävallan alue lähes kokonaisuudessaan Rooman valtakuntaan, ja esillä on myös löytöjä sen alueelta.
Ensinnäkin esillä on, kuten aina tässä kontekstissa, ruukkuja...
ja lisää ruukkuja.
Sarkofagit usein varsin toiminnallisine veistoskoristeluineen olivat olennainen osa myöhempää roomalaisaikaa.
Suosittu kuva-aihe oli kreikkalaisten ja amatsonien taistelu, kuten tässä.
Päitä siepään nokassa? Ei, vaan roomalaisen muotokuvataiteen kehitys havainnollistettuna.
Osion ikonisin esine on tämä, suurin säilynyt antiikinaikainen kamee, Gemma Augustea, kaikkiaan 23 x 19 cm kokoinen (siinä missä useimmat ovat korkeintaan kämmenen kokoisia).
Varsin kuuluisa on myös hieman myöhempi Gemma Claudia.
Kotkakamee on ajoitettu vuoteen 27 eKr, ja länteen sen on arveltu tulleen ryöstösaaliina Konstantinopolista 1204.
Roomalaisajan solkia, eivät kauhean erilaisia kuin saman ajan Suomesta löydetyt.
Faijumin muumiomuotokuvat luetaan joskus Egyptin taiteeseen, mutta roomalaisajaltahan ne ovat, ja Rooman kuvataiteen vaikutuksesta syntyneitä.
Merkittävä kokonaisuus on myös vuonna 1799 löydetty Nagyszentmiklósin kulta-aarre.
Löytöpaikka oli silloisen Unkarin, nykyisen Romanian aluella, ja aarre itse nykyään Itävallassa. Tilannetta voisi verrata niinikään 1700-luvulla löydettyyn Nousiaisten kultaiseen kaulakoruun, joka silloisen "muinaismuistolain" nojalla on nykyään Tukholmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti