300 muskettisoturia

Kanadalainen René Chartrand kirjoittaa lähes kaikki Ranskaan tavalla tai toisella liittyvät Ospreyn julkaisut, ja nyt on Warrior-sarjassa tullut ulos kirjanen French Musketeer 1622-1775. Mousquetaires du roi oli kuninkaallisen kaartin joukko-osasto, jonka perusti Ludvig XIII vuonna 1622, lakkautti kardinaali Mazarin 1646 ja perusti uudelleen Ludvig XIV 1657, hän myös laajensi sen kahden komppanian vahvuiseksi. Musketöörit palvelivat henkiovartioväkenä, mutta myös lukemattomissa Ranskan käymissä taisteluissa, koulutuksensa mukaisesti sekä jalan että ratsain.

Kun nyt on tullut tavaksi harrastaa myth bustingia milloin vain voidaan, niin tässä tapauksessa Chartrand on joutunut myöntämään että Alexandre Dumas'n romaaniklassikot kuvasivat musketöörien elämää varsin oikeaan osuvasti. Tämä nuorista aatelismiehistä koottu osasto todellakin kahinoi kardinaali Richelieun vastaavan kaartin kanssa, ja ehdottoman lojaaleina rojalisteina sen jäsenet suorittivat usein luottamuksellisia tehtäviä. Kolmen muskettisoturin päähenkilön esikuva, Charles de Batz-Castelmore d'Artagnan, mm. pidätti vaarallisen mahtavaan asemaan kohonneen talousministeri Nicolas Fouquet'n 1661 - ja kuoli etulinjassa piirittäessään Maastrichtia. Osasto toimi myös eräänlaisena sotakouluna, ja ancien régimen ajan armeijan kenraaleista moni oli palvellut sen riveissä nuorukaisena.

Kuvituksena on aikalaiskuvitusta ja ennallistuspiirroksia. Ilmeisesti ensimmäisen kauden (1622-46) musketööreistä ei ole jäänyt ainuttakaan artefaktia. Enimmin niitä on säilynyt Ludvig XV:n ajalta ennen osaston lakkauttamista (säästösyistä) vuonna 1775, sekä lyhytaikaisen uudestisyntymisen ajoilta 1814-15. Alkuaikoina yhdenmukainen oli vain elokuvista tuttu viittamainen casaque, sen alla jokainen käytti omaa pukuaan. Myöhemmin käyttöön tuli punainen sotilaspuku ja sen päällä hihattoman takin tapainen, mutta edelleen sininen ja ristillä varustettu soubreveste.

Ja miksi postauksen nimi on 300 muskettisoturia? Alunperin komppanian vahvuus oli 100 miestä, mutta nousi siitä vähitellen 300:een kunnes vakiintui 250:een. Komppanioita oli enimmillään kaksi, niistä ensimmäisellä oli viittansa ristin kulmauksissa kolme lieskaa ja toisella viisi. Ensimmäisen komppania hevoset olivat harmaita, toisen mustia.