Pääkirjoituksen mukaan ideana on ollut yhdistää päättymässä oleva Turun kulttuuripääkaupunkivuosi alkamassa olevaan Helsingin designpääkaupunkivuoteen. Vanhassa ympäristössä otettuihin kuviin on pakattu valtava määrä uudenuutukaista esineistöä, jotka kaikki on tyypilliseen tapaan lueteltu hintoineen kuvateksteissä.
Avoimen kaupallista siis, ja näyttääpä mukana olevan oman museokauppamme Fataburinkin esineistöä. Itse en oikein tiedä, mitä tästä sanoa, muuta kuin että onhan tässä perin erilainen näkökulma näihin muuten niin tuttuakin tutumpiin linnan tiloihin. Kuvaukset itse olivat aika suurisuuntaisia ja Gloria lupaileekin niistä ensi viikolla making of - videota. EDIT 5.12. Luvattu video tässä.
Itse asiassa eihän nykyhetkeä tässä ensimmäistä kertaa tuoda linnan tiloihin. Joulupöytien pian taas ilmestyessä muistui mieleeni, että vuonna 2006 teimme pohjoisen näyttelyhallin kahteen isoon vitriiniin joulupöydät, joista toinen kuvasi suomalaista joulua 1950-luvulla - ja toinen vuonna 2006.
3 kommenttia:
Hmm... olet siis sitä, mieltä, että Turun linna pitäisi pitää epäkaupallisena ja historiallisena tilana, johon ei tuoda moderneja elementtejä. Mutta eikös niitä siellä kuitenkin ole? Vrt. tekemäni lainaus Agricola-palstalle.
Omia mentaalimalleja on hyvä tunnistaa ja toisinaan myös päivittää.
Ei, ei suinkaan, ja tässä puhutaan nyt kahdesta eri asiasta. Onhan linnassa kai iät kaiket otettu muotikuvia eikä niistä jää kuin valokuvia (ja nyttemmin making of -videoita). Agricolan jutussa tarkoitit kaiketi pysyviä rakenteita? Minulla on tapana sanoa että Turun linna on vuodelta 1961 - Bryggmanin 1950-lukulainen modernismi on olennainen osa sen vuosisataisia kerrostumia. Päälinnahan oli vuoden 1941 täystuhon jälkeen pakko rakentaa uudelleen. Pikemminkin voisi ajatella että tuo vuoden 1961 versio on niin vahvasti suojeltu, että merkittävästi uudet rakenteet olisivat mahdollisia vain (herra paratkoon) jonkin vastaavanlaisen katastrofin jälkeen.
Tuo vuoden 1961 -linnan suojelu on tarkoittanut vuosikymmenet myös tarinoita, joita on ollut "sallittua" kertoa vaikkapa päälinnan opastuksissa.Restauroinnin valmistuttua valmistui myös kiertokulku ja reitti ja siihen suunniteltu opastus.Sitä on vähitellen muutettu ja on muutettu myös ajatuksia siitä "mikä sopii linnaan".Muuten olen sitä mieltä että Turun linna on säilytettävä; vaikka olisikin Bryggmanin luomus, henki elää!
Lähetä kommentti