Sotkan tapaan amerikkalainen M4-panssarivaunu (jolle britit antoivat nimen Sherman) oli todellinen "painosten kuningatar", jonka tuotantomäärä nousi jonnekin 49000 pintaan. Kuten tunnettua, määrä painoi tässä tapauksessa laatua enemmän. Tykin teho ei tahtonut riittää saksalaispanssareiden tuhoamiseen, mutta oma panssarointi taas reijittyi helposti saksalaisten tulituksessa. Ongelmana oli myös korkea profiili ja syy siihen näkyy tässäkin kuvassa: etuveto ja sen vaatima voimansiirto tankin lävitse.
Kuva Imperial War Museumin tankista ylhäältä käsin. Torni on varhaisempaa mallia ja vain yhdellä luukulla varustettu. Toinen luukku lisättiin myöhemmin, jotta pelastautuminen (bail out) osuman tullessa kävisi nopeammin. Tämä vaunu palveli brittiarmeijan Kaartin panssaridivisioonan käytössä vuosina 1944-45.
Lisätään vielä nippelitiedon ystäville, että värilliset neliöt rungon etuosassa (autoissa useimmiten oikeassa etulokasuojassa) kertoivat ajoneuvon joukko-osaston. Tässä tapauksessa kokopunainen neliö kertoi vaunun kuuluvan divisoonan panssariprikaatille eli 5. kaartin panssariprikaatille. Numero 50 kuului prikaatin esikunnalle ja numerot 51-54 sen pataljoonille. 51 oli krenatöörikaartin (Grenadier Guards) 2. pataljoonan tunnus. Sen alapuolella pilkottaa oranssi bridge circle, josta toiste enemmän.
Kirjallisuus:
John Sandars: British Guards Armoured Division 1941-45 (Osprey Vanguard 9, 1979)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti