ja värikästä oli pääkadulla muutoinkin.
Rannassa oli jäänne kaupunginmuurista vuodelta 1584, sitä kutsutaan nimellä Spanish Arch.
Kaarien takaa alkaa rantakatu nimeltä Long Walk. Tämä jo 1700-luvulta käytössä ollut käyskentelyreitti näyttää saaneen käyttäjät runollisiksi.
Paikoin sen varrella tulikin ihan italialaisen fiilis, näin auringon paistaessa.
Tallustelimme sen sitten melkein päähän asti.
Spanish Archin luona oli myös Galwayn kaupunginmuseo. Se taisi olla jo kiinni, ja joka tapauksessa seuraavana päivän Dublinissa olisi taas edessä museokäyntejä.
Galwaystä lanteen ja pohjoiseen on Connemaran niemimaa, joka on suurin iirinkielinen alue Irlannissa. Näitä iirinkielisiä alueita kutsutaan nimellä Gaeltacht. Iiri on Irlannin tasavallan ensimmäinen virallinen kieli, vaikka harva sitä äidinkielenään puhuu. Matkailija näkee sitä vain tiekylteissä, jotka kaikki ovat kaksikielisiä, kertoen paikkakunnan iirinkielisen ja sen englantilaistetun (anglicized) muodon. Myös kansallismuseon eri toimipisteet näyttivät pitävän periaatteesta kiinni, kaikki tekstit olivat aina ensin iiriksi ja vasta sitten englanniksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti