Kultainen kuja

Prahan linnan Kultainen kuja oli sitten viime käynnin muuttunut maksulliseksi, mutta matkailijaruuhkaa se ei ole vähentänyt. Nimi ei tule Rudolf II:n alkemisteista joiden laboratoriot olivat toisaalla linnassa, vaan kultasepistä jotka olivat 1500-luvun puolivälissä asettuneet tänne pakoillakseen Prahan kaupungin ammattikuntasääntöjä. Rudolf II:n vartiokaarti sai 1597 luvan rakentaa muurin tukikaarten väliin asumuksensa. Myöhemmistä asukkaista kuuluisin lienee ollut Franz Kafka.

Muutamat kujan mökeistä toimivat matkamuistomyymälöinä, mutta monet myös pieninä museointeriööreinä. Tässä alkuperäisten vartiokaartilaisten, "punaisten tykkimiesten" puku ja varusteita. Tykkimiehille ei maksettu palkkaa, mutta heillä oli verovapaus ja ilmainen asunto linnassa. Tuloja he saivat tekemällä palveluksia linnaan vangituille aatelismiehille ja toimimalla mm. palvelijoina, kokkeina ja kuriireina. Osaston lakkautti vasta keisari Joosef II vuonna 1784.

Kultasepänverstas "suutarinsilmineen" oli kuin (noh, melkein) suoraan Luostarinmäen käsityöläismuseosta.

Krouveja oli linnan alueella aikoinaan paljonkin. Meno niissä närkästytti mm. läheisen Pyhän Yrjön luostarin abbedissaa, kertoi opastetaulu.

Aivan kujan itäpäässä oli elokuvahistorioitsija Josef Kazdan kömmänä. Hän pelasti lukuisia tsekkileffoja tuhoamiselta natsimiehityksen aikana.

Kujan länsipäässä oli muutama tykki...

mutta kun nousi rappusia itse muurille...

oli luvassa koko ampumakäytävän pituudelta ase- ja haarniskareplikoita vähän kaikilta aikakausilta.

Ilmeisesti niitä kaikkia sai myös ostaa mukaan jos oikein ymmärsin. Pohjoiseen päin avautui näkymä kuninkaalliseen puutarhaan syvän valllihaudan taakse. Ampuma-aukossa oli akselinsa ympäri pyörivä puinen rako josta tähtäillä vihollista aseella.

Kun ruotsalaiset 1648 tulivat, ei punaisista eikä muunkaan värisistä tykkimiehistä ollut estämään Prahan linnan ja ns. pienen puolen valtausta ja ryöstöä. Vltavan (Moldaun) yli eivät ruotsalaiset kuitenkaan päässeet vaan heidät pysäytettiin Kaarlensillalle.