Liisa Väisäsen Mitä symbolit kertovat - Taidetta pintaa syvemmältä meni hankintaan kun sain kirjaan perustuvasta Hesarin testistä vain 12/20 - melkoisen heikko tulos blogistille, joka on ollut esiintyvinään vanhan taiteen tuntijana.
Väisäsen kirja käsittelee länsimaisen taiteen symboleja, sekä kristillisiä että antiikin mytologiaan perustuvia - jälkimmäisiä ei kuitenkaan alkuperäisessä antiikin aikaisessa kontekstissaan vaan sellaisina kuin niitä renessanssiajalta alkaen tulkittiin. Tällöin niihin liitettiin myös kristillisiä moraalifilosofisia merkityksiä. Pitkä plussa on annettava siitä että aineistona on ollut vähemmän
tunnettua taidetta (Guernica poikkeuksena) - itse asiassa mukana on
roomalaishotellin 1990-luvulta olevia kattomaalauksiakin.
Asiaa kirjassa on tavattoman paljon, kerta kaikkiaan enemmän kuin yhdellä lukemalla voi omaksua, jo siksikin että monet teemat muistuttavat niin paljon toisiaan. Onko irtileikattu pää Holoferneen vai Johannes Kastajan? Kantaako Jeesusta Kristoforos vai Pyhä Antonius? Paljon oli itselleni uutta, mutta ehkä parhaiten jäi mieleen taivaan väri: aina 1000-1100-lukujen vaihteeseen asti teologisen käsityksen mukaan valo oli kultaa, joten taivas maalauksissa kuvattiin kultaisena. Myöhemmin valoa alettiin pitää sinisenä, ja myös taivasta kuvata sinisenä.
Yhden virheen bongasin: s. 227 maalaus ei suinkaan esitä haaksirikkoa vaan meritaistelua, jossa toinen laivoista räjähtää tuusaan nuuskaksi. Melko oudolta kuulosti myös s. 238 maininta että "rakkaus kuului tautiluokitukseen aina 1800-luvulle asti". (Nykyisin toki tiedämme että rakastuminen on mielihyvähormonin aiheuttama aivojen toimintahäiriö joka kestää n. pari vuotta.) Guernican kutsumista Gernikaksi ehdin ihmetellä, mutta se onkin kaupungin baskinkielinen nimi.
Kun rakkaus jo oli puheena, niin kerrotaan vielä että sen sydämenmuotoinen symboli ei suinkaan tule samannimisestä sisäelimestä, vaan Pohjois-Afrikan Kyrenaikassa kasvaneesta laserjuuren eli silphiumin siemenistä, joita kuvattiin tunnistettavassa muodossaan antiikin rahoissa. Paradoksaalista kyllä rakkauden symboliksi päässyttä kasvia käytettiin raskaudenkeskeytykseen ja ehkäisyyn - ja että se ilmeisesti on kuollut sukupuuttoon.
1 kommentti:
Kiitos esittelystä, tämä voisi tosiaan olla sellainen, josta voisin vihjata vaikka joulupukille. :)
Lähetä kommentti