Kaivaukset olivat n. 1,5 viikkoa myöhässä, mutta esiin oli koko kirkko joka tapauksessa kaivettu, nyt se vain oli sadesuojassa pressun alla.
Juha Ruohonen seisomassa kirkon eteläpuolella olleen sisäänkäynnin luona.
Onneksi tänään oli pouta ja arkeologit pääsivät kaivamaan...
ja seulomaan. Maan ylenpalttinen märkyys tekee juuri tämän vaiheen mahdottomaksi.
Takymetrillä määritellään löytöjen tarkat koordinaatit.
Sen takana on koeojalla haarukoitu hautoja ja aluetta kiertäneen kiviaidan sijaintia.
Toisessa koeojassa on kaksi ruumishautausta. Aiemmin on kaivettu esiin kaksi hautaa ja tänä kesänä ainakin nämä kaksi lisää.
Haudat erottuvat maastossa painanteina, tässä yksi sellainen. Kaikkiaan niitä on alueelta tunnistettu yli 40.
Sekä kirkko että haudat ovat "kansanomaisessa" itä-länsi-suunnassa eli enemmänkin koillis-lounais-suunnassa. Pohjoiseilla leveysasteilla aurinko ei , ainakaan kesäisin, nouse niinkään idästä kuin kaakosta. Ristimäen jälkeiset kirkot asemoitiin tarkemmin kompanssisuuntien mukaan.
Kirkkomaata ympäröinyttä kiviaitaa oli myös löytynyt lisää alueen länsireunalta.
Tällä hetkellä ei kirkon perustus ole näkyvillä, mutta ehkä jo ensi tai sitä seuraavan viikon keskiviikon yleisöpäivänä se saattaisi olla. Silloin sitä pääsee katsomaan tikkaiden avulla vähän korkeammaltakin!
Huomattavasti perusteellisemman käsityksen kaivausten edistymisestä saa hankkeen omasta blogista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti