Saarten vesillä käytiin 241 eKr. ensimmäisen puunilaissodan ratkaissut meritaistelu. Muinainen Sisilia oli aikoinaan jakautunut siten, että tämä länsipää oli puunilaisten (foinikialaisten, karthagolaisten) ja itäpää kreikkalaisten asuttama. Mainitun sodan seurauksena koko saari jäi roomalaisille ja siitä tuli heidän imperiuminsa ensimmäinen provinssi. Sisilian vuoristoinen rannikko näkyi Kristina Katarinan keulapuolella.
Määränpäänä oli Trapani. Se sai runtua toisen maailmansodan pommituksissa, joten kaupunginrannassa avautuivat varsin modernin arkiset näkymät.
Alimmassa kuvassa Monte San Giuliano, jonka huipulla sijaitsevaan Ericeen teimme retken. Se on kuitenkin toisen postauksen aihe. Sieltä palattuamme oli aikaa käyskennellä Trapanin katuja, tässä näkymiä sieltä.
Trapanin sanotaan saaneen nimensä sirppimäisestä (kr. drepanon) muodostaan, ja todellakin kaupungin pohjoisranta oli pian vastassa.
Olimme jo aamulla kiinnittäneet huomiota satama-altaan toisella puolella häämöttäviin valkoisiin kasoihin.
Retkellä ajettiin kasojen ohi, suolaahan ne.
Suolaa tehdään haihduttamalla merivedestä, jonka nostamiseen käytetään tuulimyllyjä. Kuvassa myös Sisilian punavalkoinen trinacrialippu.
Koska seuraavaan kohteeseen, Sardiniaan, oli melko lailla matkaa, liikkeelle lähdettiin jo alkuillasta.
Viimeisenä ohitettiin Castello della Colombaian linnake.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti