Kirja jakautuu kahteen osaan, jossa ensimmäisessä Savchuk kertoo juuri tuon "odysseian", lippujen matkan Ukrainasta Ruotsiin. Ne joutuivat vuonna 1651 puolalais-liettulaisen sotajoukon saaliiksi näiden voitettua kasakkakapinalliset Berestechkon taistelussa (jota kuvaavaa reliefiä käsiteltiin täällä) ja vallattua sen jälkeen Kiovan (ukr. Kyiv). Liput dokumentoitiin taistelun jälkeen ja nämä ns. Radziwill-kokoelman piirrokset ovat nykyään Pietarissa.
Ruotsalaisille liput joutuivat näiden voitettua puolalaiset vuonna 1656, jolloin niistä tuli jo kaksinkertaisia (?) voitonmerkkejä. 1600- ja 1700-lukujen taitteessa ne dokumentoitiin Tukholmassa osana kaikkia muita trofeita. Näiden edellämainittujen dokumentointien avulla lippujen alkuperä ja vaiheet on voitu selvittää. Epäselväksi ei jää, mikä arvo näillä reliikeillä on uudelleen itsenäistyneelle Ukrainalle.
Kirjan jälkiosa koostuu luettelosta, jossa nämä n. kymmenkunta lippua, pari lipputankoa ja yksi bunchuk (hevosenhäntäviiri) on esitelty yksityiskohtaisesti, kuvitettuna valokuvin ja em. historiallisten dokumentointien kopioin. Ompelutekniikoita on havainnollistettu lähikuvin.
Oikeastaan ainoa mitä jäin kaipaamaan, oli jonkinlainen esitys kasakkalippujen ikonografiasta. Se oli melko vakio: risti, ja sen seurana aurinko, kuu ja tähdet. Mutta mitä ne merkitsivät?
1 kommentti:
Totta, kysymys ikonografiasta on mielenkiintoinen. Pikaisella googlaamisella löysin Harvadin yliopiston Ukrainan laitoksen julkaisun Tsaarit ja kasakat, joka käsittelee juuri Ukrainan kasakoiden suhdetta ulkopuolisiin, ei siis pelkästään venäläisiin tsaareihin, vaan esim. myös puolalaisiin ja ruotsalaisiin kuninkaisiin.
Risti on symboleista helpoin: alkoivathan kasakat asuttamaan aroa silloin, kun siellä vaelteli vielä ei-kristittyjä tataareita ja turkkilaisia. Kenties yksinäisellä ratsumiehellä arolla olivat seuranaan vain aurinko, kuu ja tähdet...
Lähetä kommentti