Linjojen 2, 7 ja 7 risteyksessä on asema, jonka nimen uskoisi olevan tuttu useimmille: Stalingrad.
Pariisin metron taistelut vievät kuitenkin paljon kaukaisempiinkin aikoihin. Linjalta 4 löytyy Alésia, ja samannimisen kaupungin piiritys vuonna 52 eKr. ratkaisi Gallian joutumisen roomalaisten valtaan.
Linjan 7 asema Tolbiac on nimetty vuonna 496 jKr. käydyn taistelun mukaan, jossa frankit löylyttivät toisen germaaniheimon eli alemannit. Monille suomalaisille nimi taitaa olla tutuin Jacques Tardin sarjakuva-albumista Sumua Tolbiacin sillalla.
Napoleonin sotaretkiltä on tullut suoranainen keskittymä:
Linjan 1 asema Louvre – Rivoli muistuttaa Italian sotaretkestä ja voitosta Rivolin taistelussa v. 1797. Mainitun sotaretken rauha puolestaan on saanut muistokseen Campo Formion aseman linjalla 5.
Linjojen 7 ja 14 risteyksessä on asema Pyramides, ja sehän on tietysti nimetty Napoleonin mainittujen arkkitehtonisten rakennelmien luona 1798 saavuttaman voiton kunniaksi.
Napoleonin ensimmäinen keisarina käydyn taistelun (1805) mukaan on nimetty Gare d'Austerlitz linjoilla 5 ja 10.
Linjalla 9 on Iéna seuraavana vuonna (1806) Preussista saavutetun voiton muistoksi.
Linjalta 3 löytyy asema Wagram, jonka niminen taistelu käytiin 1809.
Krimin sota on myös varsin hyvin edustettuna:
Linja 9 asema Alma – Marceau on nimetty ensimmäisen Krimillä käydyn (1854) taistelun muistoksi.
Linjojen 3 ja 4 risteymässä on asema nimeltä Réaumur – Sébastopol, jonka nimen jälkimmäinen osa viittaa Sevastopolin piiritykseen Krimin sodassa vuosina 1854-55.
Krimin sotaan liittyvät myös linjalta 13 löytyvät asemat Malakoff – Rue Étienne Dolet ja Malakoff – Plateau de Vanves. Malakoffin redutin valtaus syyskuussa 1855 johti Sevastopolin kukistumiseen.
Kokonaan Krimin sodan mukaan on nimensä saanut linjan 7 asema Crimée.
Italian yhdistymissotiin liittyvä Solférino (1859) on antanut nimensä linjan 12 asemalle.
Linjan 9 asema Buzenval on saanut nimensä samannimisestä Pariisin alueesta, jonka mukaan on nimetty myös kommuunin (1871) aikana käyty taistelu.
Linjalta 13 löytyy asema nimeltä Liège, joka nimettiin belgialaisten kaupunkinsa puolustamiseksi vuonna 1914 käydyn taistelun kunniaksi.
4 kommenttia:
Hei, ilisiko nyt niin, että ympäristö eli kadun nimet, aukiot tai muut paikat ovat vaikuttaneet siihen minkä nimen Pariisin metroasemat ovat saaneet. Ainakin minulle on jäänyt sellainen voimakas vaikutus kun olen tuon kaupungin historiaan tutustunut. Mutta joka tapauksessa, sotaisia nimia on todella paljon.
Toki näin, ainakin Rivolin asema on saanut nimensä kadusta nimeltä Rue de Rivoli. Kun asemia on kuitenkin yli 300, niin prosentuaalisesti näitä "taisteluasemia" ei sitten niin kauheasti olekaan. Toisaalta hyvin monet on nimetty henkilöiden mukaan, ja sieltä löytyy sitten Napoleonin kenraaleita jne.
Helsingin metroasemat on nimetty tylsän käytännöllisesti kaupunginosien mukaan. Miltähän tuntuisi nousta kyytiin Kollaan asemalla ja jäädä pois Tali-Ihantalan asemalla?
Tätä minäkin veikkaisin, koskapa asemat eivät – ainakaan kirjoituksen mukaan – sijaitse saman linjan varrella ts. minkään linjan asemien nimien lähtökohtana eivät ole taisteluiden nimet.
Tästä päästääkin nykyajan kaupunkisuunnittelun yhteen ongelmaan eli nimeämiskäytäntöihin. Vasta asutuksen leviäminen jollekin seudulle luo tarpeen nimetä niemiä ja notkoja; erämaa on nimetön. Entisinä aikoina kylien ja kaupunkien kasvaessa hitaasti uusia nimiä tarvittiin harvakseltaan, ja usein ne kuvastivat alueen luontoa tai asutuksen suhdetta emätaloon tai -pitäjään.
Nykyisessä tiheästi rakennetussa ympäristössä nimien tarve on valtava. Kaupunginosat ja sen osat, kadut ja tiet, tontit jne. tarvitsevat nimen. Enää ei voida käyttää vanhaan tapaan talojen nimiä, esim. Kruusla ja Wähä-Klööwi, vaan käytetään katuosoitetta (kadun nimi + numero) Eteläpitkäkatu 21 vast. Kuninkaankatu 9 (ks. Vanhan Rauman talot). Luonnollisesti on edelleen olemassa rakennuksia, jotka ovat edelleen tunnetuimpia nimeltään kuin osoitteeltaan, esim. Turussa osoitteessa Linnankatu 80 oleva ”pytinki”.
Uuden asuma-alueen nimistö pyritään yleensä laatimaan käyttäen olemassa olevaa paikannimistöä, mutta joissakin tapauksissa olemassa olevia nimiä on yksinkertaisesti liian vähän, jolloin alueelle joudutaan keksimään nimistö lähes tyhjästä. Tällöin päädytään helposti johonkin (luonto)teemaan. Esim. metsäkukkien ja vesilintujen mukaan nimettyä katuja on monessa suomalaisessa kaupungissa.
esim. Turussa osoitteessa Linnankatu 80 oleva ”pytinki”
Kerrotaanpa tähän, että museokeskuksen sisäisessä postissa ei riitä kierrätyskuoren päälle tuherrettu "Turun linna", vaan aina on myös lisättävä mainttu katuosoite. :-)
Lähetä kommentti