Marraskuun päätteeksi jälleen kerran Rooman raunioita, tällä kertaa vuoden 2010 matkalta kotiin tullut hotellin tai kahvilan (en enää muista mistä peräisin) hienosokeriannos. Mitenkähän moneen eri muotoon Colosseum lieneekään ikuistettu? Tämä sarja käsitteli alunperin Flaviusten amfiteatteria itseään ja siitä kertovia kirjoja, mutta ehkäpä näistä erilaisista kuvallisista esityksistä saa hauskan jatkon.
Tämä on blogini ensimmäinen kuukausi, jolloin olen päivittänyt sitä joka ikinen päivä. Suoraan sanoen en ymmärrä miten
Jukka K. ja
Kaisa K. pystyvät siihen jatkuvasti, jälkimmäinen vieläpä kahdesti päivässä, mutta se heille sallittakoon. :-) Itse tyydyn vastedes rauhallisempaan tahtiin.
4 kommenttia:
Itselläni tosiaan aiheita ja tekstejä kertyy enemmän kuin ehdin julkaista. Jotain tekemistä aivotoiminnan kanssa...?
Mutta milloin sä oikein ehdit kirjoittaa ne? Nukutko sä koskaan? :-P
Höh, eihän siihen kirjoittamiseen niin kauan mene, jos ei laadusta turhaan stressaa tai ylipäänsä pysähdy ajattelemaan. Ja jos seuraa Katleena Kortesuon pian paljastuvia oppeja, voi kirjoittaa yhtä aikaa hyvin ja nopeasti. Huom. linkin takaisen tekstin viimeinen rivi.
Onneksi olkoon! Hyvä suoritus.
Lähetä kommentti