100-vuotisen sotapelin kronikka

The Hundred Years' War ilmestyi Strategy & Tactics -lehden numerossa 177 (marras-joulukuu 1995). 100-vuotinen sota (joka todellisuudessa kesti 116 vuotta) oli vuosina 1337-1453 käyty Ranskan ja Englannin kuningassukujen välinen konflikti, joka levisi myös muihin Länsi-Euroopan maihin. Epäselvien laintulkintojen vuoksi Englannin kuningas Edvard III katsoi perineensä myös Ranskan kruunun ja valtakuntien näin yhdistyneen. Tämän tunnuksena hän yhdisti Ranskan liljat Englannin leijoniin, näin syntynyt vaakuna oli käytössä aina vuoteen 1801 saakka.

Tämä sukupolvia kestänyt konflikti tunnetaan lähinnä muutamista englantilaisten saavuttamista voitoista, joissa pitkäjousi näytteli merkittävää osaa. Näitä olivat Crécy 1346, Poitiers 1356 sekä tietysti Agincourt 1415, jota sivuttiin täällä. Ranskalaiset olivat paljolti altavastaajina kunnes Jeanne d’Arc esiintymisellään käänsi sodan kulun. Ranskan Valois-sukuinen kuningas Kaarle VII uudisti täysin maan sotavoimat tehden siitä hallitsijalle uskollisen ammattiarmeijan. Sodan päättyessä englantilaisten hallussa oli enää Calaisin alue sekä Kanaalisaaret, jotka toki edelleen kuuluvat Englannin kruunulle.

Tämä lehtipeli ei kuulu omiin kokoelmiini, mutta pelattua sitä on tullut jonkin kerran. Lähinnä nostin sen esiin esimerkkinä siitä, miten parhaimmillaan jaksoimme pitää sotapäiväkirjaa tapahtumien kulusta. Nimesin nämä merkinnät Froissartin kronikaksi kuuluisan esikuvansa mukaan. Sota alkoi 1337, niin myös kronikkamme:

AD 1337 Suuri sota syttyi Ranskan ja Englannin kuninkaiden välille. 5000 ritaria riensi Ranskan kuninkaan avuksi. Englannissa hyvä sato. Englantilaiset ryöstivät Poitun (?). Flaamilaiset palkkasotilaat ryöstelivät Champagnea ja Burgundia. Hyvä sato Ranskassa. Ranskalaiset tuhosivat flaamilaiset rosvot Lyonnaisissa. Champagnen nostoväki ryösti Flanderin.

AD 1338 Sveitsiläiset liittyivät Englannin kuninkaan puolelle, samosivat Burgundiin ja tuhosivat täysin yhden Ranskan kuninkaan armeijan. Turmeltuneisuus Ranskan hovissa aiheutti maalle suurta vahinkoa. Ranskalaisten hyökkäys Bordeauxiin torjuttiin. Ranskan kuninkaan hölmöys hämmästytti koko kristikuntaa.

AD 1339 Huono sato Englannissa. Lähes koko Ranskan armeija karkasi palveluksesta.

AD 1340 Erinomainen sato Englannissa. Englannin kuningas yritti turhaan houkutella skotteja puolelleen. Tykki keksittiin. Englannin kuningas voitti skotit Edinburghissa. Ranskalaiset tunkeutuivat Aragoniaan.

AD 1341 Suuri taistelu Flanderissa. Ranskan armeija karkasi tänäkin vuonna. Kapinayritys Pyreneillä.

AD 1342 Ranskan kuningas Filip Vähämielinen vangittiin Aragoniassa. Ranskalaiset ryöstelivät Lorrainea.

AD 1343 Huono sato Englannissa. Saksalaiset hyökkäsivät Itä-Ranskaan. Myös Espanjassa taisteltiin.

AD 1344 Ranskan viholliset ryöstelivät valtakuntaa laajalti, seurauksena hirvittäviä kapinoita.

AD 1345 Englannin armeija saapui Ranskaan ja saavutti suuria voittoja. Luxemburgilaiset valloittivat Flanderin Ranskan kuninkaan [sanasta ei saa selvää].

AD 1346 Englantilaiset eivät ryöstäneet mitään tänä vuonna.

AD 1347 Englanti valtasi Hollannin.

AD 1348 Englanti valtasi Espanjan. Jo toinen Ranskan kuningas vankina. Provencelaiset kostivat albigenssisodissa kärsimänsä vääryydet valtaamalla Languedocin. taisteluhaluttomuutta Ranskan joukoissa.

AD 1349 Ranskan kuninkaat palasivat suuressa häpeässä vankeudestaan. Englantilaiset valloittivat suuren osan Ranskasta ja menettivät sen.

AD 1350 Englantilaiset valtasivat Brysseli. Ranskan hallinnon keskittämistoimet eivät voineet mitään hovin turmeltuneisuudelle.

AD 1351 Ranskan kuningas hallitsi Pohjois-Italiaa.

AD 1352 [Ei enää merkintöjä, loppuiko sota vai innostus kronikointiin?]

Hieman Englantiin päin kallellaan, huomaan. Pelin kulusta tästä saa jo jonkin käsityksen. Vuoro on aina yksi vuosi, jolloin kerätään verotulot ja ostetaan niillä joukkoja. Englantilaisilla on tässä etua keskitetyn hallinnon tuomasta kuninkaan suuremmasta vallasta. Kartassa ei ole hexejä vaan kyseessä on ns. alueliikkumispeli. Alueina ovat Länsi-Euroopan keskiaikaiset feodaaliset herttua- ja kreivikunnat yms.

Sotapäiväkirjoja, julistuksia ja selontekoja koottiin joskus mappiin, jolle annoimme nimen Kansojen ystävyyden sota-arkisto. Kenties julkaisen näytteitä sieltä myöhemminkin.