Kirjan lajityyppi on origins literature, tuo jo vuosisadan jatkunut selvittely mitä oikeastaan tapahtui ns. heinäkuun kriisin aikana, joka huipentui kuun lopussa liikekannallepanoihin ja sodanjulistuksiin. Vauhtia toki otetaan jo vuosisadan alusta ja läpi käydään lukuista sotaa edeltäneen ajan kriisit. Lievenin kirjan kerrotaan tuovan esiin nimenomaan venäläisten arkistojen näkökulman, mutta mielestäni Christopher Clarkin kirjassa oli kaikkien puolten näkemykset esitelty enemmän kuin perusteellisesti.
Ei siis kauheasti uutta, paitsi ehkä se tieto että Itä-Euroopassa elävistä ukrainalaisista joka neljäs asui Itävalta-Unkarin alueella, nimenomaan sen itävaltalaisella puolella Galitsiassa. Ukrainalainen kansallistunne kehittyi juuri tuolla alueella, jonka Stalin toisen maailmansodan jälkeen väen vängällä liitti Neuvostoliittoon, vielä Putininkin päänsäryksi. Ukrainan itsenäisyys jäi lyhyemmäksi kuin Suomen tai edes Viron, mutta sielläkin itsenäisyysjulistuksen 100-vuotisjuhlaa on jo vietetty. Lievenin rinnastuksen mukaan Ukrainan kansallisvaltiolla oli joka tapauksessa paremmat perusteet kuin samaan aikaan kolmesta ottomaanien provinssista brittien öljyintressien tarpeisiin kootulla Irakilla.
Suomi mainitaan vain muutaman kerran ohimennen. Mielenkiintoista kyllä Lieven keksii verrata Suomen asemaa suomettumisen aikana siihen millaiseksi Serbian asema olisi muodostunut jos se olisi suostunut Itävallan ultimaatumiin!
Museolaisena rupesin jossain vaiheessa miettimään sitä materiaalista ympäristöä jossa nämä kaikki hallitsijat ja ministerit toimivat, kaikkia niitä sota- ja ulkoministeriöiden työ- ja neuvotteluhuoneita, joissa ultimaatumeita luettiin ja kirjoiteltiin, ja liikekannallepanosuunnitelmia kaiveltiin kassakaapeista. Onkohan noita toimistointeriöörejä säilynyt jälkipolville? Seuraavaksi mieleen tuli ilkkamalmbergmaisia mietteitä siitä saivatko ministeriparat edes kahvia ja pikkusuolaista aherruksensa keskellä. Kuka oli se palvelijatar joka kantoi teetä ja pikkuleipiä ulkoministeri Sazonoville kun tämä henkäisi "tämän merkitsevän sotaa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti