Pommeja Maltalle

Jos oli viime tiistaina referoitu sotahistoriakirja kuivaa luettavaa, sitä ei voi sanoa James Hollandin teoksesta Fortress Malta: An Island Under Siege 1940-43. Holland on koonnut haastatteluista, päiväkirjoista ja muistelmista henkilögallerian, niin sotilaita kuin siviileitä, joiden elämää (ja joissain tapauksissa kuolemaa sodassa) kuvataan niin elävästi että välillä tekee mieli pyyhkiä päältään pommitusten nostattamaa kalkkikivipölyä kuten pommisuojistaan nousevia maltalaisia 75 vuotta sitten.

Maltaa pommitettiin ensimmäisen kerran Italian sodanjulistusta seuraavana päivänä 11. kesäkuuta 1940, ja seuraavan kolmen vuoden ajan saari sai kokea uskomattomat yli 3000 ilmahyökkäystä, mikä tekee siitä yhden toisen maailmansodan pommitetuimmista kohteista. Piirityksessäkin oli tosin vaiheensa. Ensimmäinen kovempi jakso koettiin kun Luftwaffen 10. lentoarmeijakunta ilmestyi Sisiliaan osana Mussolinille annettua hätäapua vuoden 1941 alussa. Kesällä Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, ja lentoarmeijakunnan lähdettyä sinne koitti hieman helpompi kausi.

Vuonna 1942 koetti piirityksen kovin jakso, kun saarta moukaroitiin valmisteluna sen valtaamiselle. Invaasiota ei tullut, mutta lähellä nälkään nääntymistään Maltan varuskunta ja asukkaat joutuivat kaikkien huoltokuljetusten katkettua. Tuolloin saari sai myös brittiläisen Yrjönristin kunniamerkin, joka maan itsenäistyttyä on kuvattuna sen lipussa.

Joka tapauksessa näinä piirityksen vuosina saari niin sai kuin antoi iskuja. Sieltä operoineet lentokoneet ja sukellusveneet, joskus pinta-aluksetkin hyökkäsivät Pohjois-Afrikassa olevia akselivaltojen huoltokuljetuksia vastaan, ja kaikki Afrikan sotaretken tuntevat muistanevat miten menestys tässä korreloi sotatoimiin siellä.

James Hollandin kirja ilmestyi jo 2003, ja sen jälkeen mies näyttää kirjoittaneen koko joukon sotahistoriallisia kirjoja, samoin kuin sotaan liittyvää fiktiotakin.

Piirityksestä kertovassa Maltan sotamuseossa tuli käytyä 2012.