Dekkareita ei juurikaan tule luettua, mutta äskettäin hankin Agatha Christien
Kuolema Niilillä. Seilattiinhan siinä mukamas Niilillä, itse asiassa Assuanista toiselle kataraktille ja takaisin eli osuudella jonka silloiset rannat nyt ovat jääneet Nasserin padon alle.
Abu Simbelin patsaita käytiin ihastelemassa, mutta muutoinhan tarina olisi voinut tapahtua missä hyvänsä. Todellinen tapahtumapaikka ei ollut Egypti vaan Christien romaaneille tyypillinen suljettu tila, tässä tapauksessa pienehkö jokiristeilijä, jossa tehdyt kolme murhaa Hercule Poirot nerokkaaseen tapaansa ratkaisee.
Suoraan sanoen juonen käänteet ja henkilöhahmot olivat niin epäuskottavia kuin olla ja voi, mikä pani ihmettelemään miksi
Poirot -sarja David Sucheteineen voi olla niin loistava - brittiläisen TV-epookin lumovoimaa?
Kirja on ilmestynyt vuosien 1950-60 välissä julkaistussa
Riksin sarjassa, joka ainakin vuonna 1962 syntyneelle oli jollain tapaa edellisen sukupolven juttu: Zane Greyn lännenromaanit muistan isäpuoleni kirjahyllystä. Se ainakin pitää paikkansa, että
sarjan opuksia löytyy joka puolelta, tämän ostin vitosella turkulaisesta antikvariaatista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti