Renessanssiajan mustepullo

Messinkinen mustepullo on korkeudeltaan 4 cm ja koristeltu haarniskoidulla ratsastavalla soturilla. Tämä Turun museokeskuksen kokoelmiin vuodesta 1915 kuulunut esine on yleensä esillä linnan pohjoisessa näyttelyhallissa yhdessä samantyyppisen mutta Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvan Tenholasta löytyneen pullon kanssa. Nyt se on kuitenkin esillä Kuu paistaa, kuollut ajaa -näyttelyn Axel Kempeä esittelevässä vitriinissä. Kirjuri on kuljettanut pulloa mukanaan renkaiden kautta kulkeneen hihnan avulla.

Kyseisen tyyppisiä mustepulloja on valmistettu Italiassa 1400-luvun lopulta lähtien, ja Suomeen ne ovat aihetta tutkineen Maria de Lisitzinin mielestä tulleet kerrassaan Katarina Jagellonican kirjureiden mukana. Pulloja on kuitenkin löytynyt eri puolilta Pohjois-Eurooppaa ja niitä on ilmeisesti valmistettu myös Venäjällä, kuten Kari Appelgren on todennut. Matkaikonien kaltaisten metalliesineiden valmistus oli Venäjällä massatuotantoa.

Mikä sitten pullon alkuperä onkaan, niin kirjureita Turun linnassa riitti jo ennen Katarinan seurueen saapumista. Juhanalla oli 1559 palveluksessaan 17 kirjuria ja oma kirjurinsa oli mm. silkkivaatteille, mausteille ja tietysti rahoille. Tänä vuonna tulee muuten kuluneeksi 450 vuotta Juhanan ja Katarinan avioitumisesta ja asettumisesta Turun linnaan pitämään maineikasta hoviaan. En ole kuullut että tasavuosia aiottaisiin mitenkään juhlistaa, mutta ehkäpä näin blogin puitteissa voisi asiaa lähiaikoina käsitellä.

Kirjallisuus:
Maria de Lisitzin: Koppar, mässing, brons (1968)
Kari Appelgren: Bläckhornet från Trollshovda i Tenala. Aboa 1997-1998 (2000)

Kuva: TMK