Kevätretki Hiittisiin viikinkien jäljille

Suomen keskiajan arkeologian seura ja Suomen muinaistutkimuksen tuki ry. järjestivät eilen yhteisen kevätretken teemalla "viikinkien jäljilllä" ja sehän tiesi matkaa Hiittisiin. Sinne taas pääsee vain vesitse, kuten lautalla Kasnäsistä.

Ensimmäinen kohde oli Rosalan viikinkikeskus, jossa myös lounastettiin. Huomaan käyneeni siellä jo lähes kuusi vuotta sitten ja kuvanneeni useimmat kohteet. Sitten viime käynnin lahonneet kaiteet oli uusittu, ja viikinkialus Alvilda nostettu maihin.

Ainoan Suomesta löytyneen riimukiven kappaleen kopion, ja sen seurana olevan esinenäyttelyn olin edellisellä kerralla missannut.

Museo-kauppa-yhdistelmän hauska aikajana oli myös jäänyt huomaamatta.

Syy miksi Hiittisissä viikinkejä muistellaan, on tämä vaatimattoman näköinen salmi, Kyrksundet eli Kirkkosalmi.

Salmen pohjoisrannalta (vasemmalta) on löydetty koko joukko viikinkiajan Skandinaviaan liittyviä esineitä. Mitä ilmeisimmin se on todella ollut pysäkki viikinkien idäntiellä, joka Suomenlahtea pitkin vei sekä Dneprin kautta Mustallemerelle ja Bysanttiin että Volgan kautta Kaspianmerelle ja islamilaiseen maailmaan. Ehkäpä Ibn Fadlanin kuvaamat rusit laskivat veneensä maihin täällä? Ainakin dirhemejä paikalta on löytynyt. Tai kuka ties Norjan tuleva kuningas Harald Ankara yöpyi suntin rannassa palatessaaan Konstantinopolin varjagikaartista?

Pysyvää asutusta salmessa tuskin vielä viikinkiaikana oli, mutta myöhemin kyllä, ja kappelikin jonka paikalla vierailimme.

Retkellä oppaina toimineet Ilari Aalto ja Riikka Tevali kertoivat täällä paikan menneisyydestä.

Kirkkomaalle on haudattu väkeä 1200-luvulta 1600-luvulle. Muistokivikin paikalla oli.

Lähellä piti olla myös ns. Hiittisten hiisi (josta paikka on saanut nimensäkin). Itse kuuluin harhaan joutuneisiin etsijöihin, mutta onnekkaammat senkin löysivät (kuva: Riikka Mustonen). Paikka on siis luonnonkiviröykkiö, jonka luota on tehty merkittävimmät löydöt, mm. miekanponsi

 Seuraavaksi mentiin Hiittisten kirkolle...

 ja sen ohi venerantaan katsomaan Högholmenin linnasaarta.

1300-luvulla sinne rakennettiin varsin järeä satama, ja laelle linnoitus. Edellisistä on vielä jäänteitä joita meriarkeologia on tutkinut. Paikan ennallistus löytyi oppaan mukana olleesta julkaisusta.

 Mantereelle palattua käytiin vielä Sauvon keskiaikaisessa kirkossa, mutta siitä toiste.