Ja sitähän ovat mm. Aalto-maljakon alkuperäinen puumuotti...
Suomi-konepistooli...
ja metsätyökoneen käsiohjaimet.
Pistin hetkeksi silmilleni myös näyttelyn VR-huoneen härpäkkeet, mutta kokemus alkoi pyörryttää niin että jätin sikseen.
Lisää klassikoita.
Yläkerran vaihtuva näyttely oli omistettu Kalifornian roolille edelläkävijänä tietotekniikassa ja monessa muussakin asiassa. Eetos oli yksilönvapautta ja sen mahdollistamaa luovuutta ylistävä.
Kupolissa saattoi löhötä kuten nykyään on tapana. Itse rakenne oli jokin hippien kokeilu kuten kirjallisesta materiaalista kävi ilmi.
Jokin tuoliklassikko josta en ollut koskaan kuullutkaan.
Skeittilautojen typologia!
Pohjakerroksen näyttely kertoi "parantumisen muotoilusta", alkaen Alvar Aallon Paimion parantolaan suunnittelemista kalusteista.
Tosin heti seuraavaksi esiteltiin "parantavia pöytiä", joiden nuppeina olevilla kivillä "uskotaan olevan parantavia vaikutuksia". Noh, nykytaidettahan se toki olikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti