Saadessaan lahjoituksena tämän (museon oman ilmoituksen mukaan komeimman säilyneen) muinaisegyptiläisen pronssisen kissaveistoksen British Museum myöntyi lahjoittajan asettamaan ehtoon. Niinpä veistos tunnetaankin nyt lahjoittajansa mukaan "Gayer-Andersonin kissana".
Harmillista kyllä kissan alkuperäinen jalusta mahdollisine kirjoituksineen on kadonnut, eikä sen alkuperäistä kontekstia tunneta. Vertailemalla muihin vastaaviin kissa on ajoitettu muinaisen Egyptin myöhäiskaudelle, 664–332 eKr. Ilmeisesti se kuvaa kissanpäistä Bastet-jumaluutta, ja on korkean tasonsa vuoksi ollut hyvin varakkaan henkilön votiivilahja temppelille.
Ajatus sitä että egyptiläiset arvostivat kissoja niin paljon että palsamoivat niitä, on toki romanttinen, mutta vuoden 1000 eKr. jälkeen ei vain kissoja vaan myös koiria, käärmeitä, lintuja, krokotiilejä, apinoita ym. palsamoitiin miljoonittain. Eläimiä siis yksinkertaisesti tarhattiin ja surmattiin palsamoitavaksi uhri- ja votiivilahjoiksi niiden suuren kysynnän vuoksi. Muumioita röntgenkuvaamalla on käynyt ilmi että kissat surmattiin jo muutaman kuukauden ikäisinä kuristamalla tai iskulla päähän. Kissoja haudattiin erityisesti Ala-Egyptissä, Niilin suistossa olevaan Bubastis-nimiseen kaupunkiin, ja kenties tämä veistoskin on peräisin sieltä.
Näissä British Museumin kirjaissa myös esineiden provenienssi on usein hyvin kiinnostava, niin tässäkin tapauksessa. Sotilaslääkäri Robert Grenville Gayer-Anderson eläköityi brittiarmeijasta nelikymppisenä vuonna 1920 ja asettui Kairoon 1500-luvulta peräisin olevaan taloon johon keräsi vuoteen 1942 mennessä vaikttavan antiikkikokoelman. Kissan hän osti "vanhalta ystävältään" 1934, jolloin tämä tuli Gayer-Andersonin taloon, kaiveli kuormastaan ensin kaikenlaista rojua ja loppuhuipennuksena mainitun veistoksen, kuin minkäkin "Maltan haukan". Kissa oli ilmeisen huonossa kunnossa, emmekä Gayer-Andersonin kovakouraisen restauroinnin jälkeen enää esimerkiksi voi sanoa millainen sen pinta alunperin oli.
Gayer-Anderson lahjoitti huomattavia osia kokoelmastaan eurooppalaisiin museoihin, mukaan lukien Tukholman Medelhavsmuseet. Jäljelle jäi kuitenkin niin paljon esineistöä, että Kairon kotitalo toimii nykyään Gayer-Andersonin nimeä kantavana museona.
Neal Spencer: The Gayer-Anderson Cat (British Museum Objects in Focus)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti