Saman aukion laidalla on Suurkirkko. Opas kiinnitti huomion siihen että sitä oli kuoripäästään lyhennetty Kustaa Vaasan aikana. Asia kerrottiin myös seinälaatassa.
Vanha seinälinjaus tukipilareineen oli merkitty katukiveykseen. Tuotakaan en ennen ollut huomannut.
Kirkon päädyssä on "Ruotsin Agricola", Olaus Petri, jonka veistos muistutti kovin omaa Turun tuomiokirkon juurella seisovaa reformaattoriamme.
Suomalaisen kirkon seinällä muistettiin kaatuneita ja Karjalaan jääneitä ruotsiksi ja suomeksi.
Kirkon pihalla käytiin katsomassa pientä Rautapoika-patsasta.
Läheisellä kujalla oli tällainenkin laatta, oululaisen Sara Wacklinin ja hänen paljon siteerattujen ja vähän luettujen Satanen muistelmia Pohjanmaalta muistoksi.
Kauppiaantorin Pyhä Yrjö lohikäärmeineen ja prinsessoineen pitää aina käydä katsomassa.
Ja tietysti käytiin Suurtorilla, vuoden 1520 legendaarisen verilöylyn tapahtumapaikalla. Oikeanpuoleisen punaisen talon ikkunoiden ympärillä olevien vaaleiden kivien kerrotaan korreloivan irroitettujen päiden määrään, tai ainakin melkein.
Torinkulman keltaisesta talon kulmassa oleva kuula oli kuulemma tarkoitettu mestausten takana olleelle Tanskan kuningas Kristian Tyrannille. Toki talo on paljon myöhempi, mutta tarinahan on tärkein. Taaemman talon kolmen kuulan tarina jäi edelleen mysteeriksi.
Ja ehdittiinhän siinä nähdä vilaus vahdinvaihtoparaatiakin.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti