Vuoren huippu on 140 metriä Tonavan pinnan yläpuolella, mutta onneksi ei tarvinnut kiivetä, vaan matkatoimiston bussi vei sinne viimeisen matkapäivän aamuna, ennen retkeä Budapestista pohjoiseen.
Vuoren laella on linnoitus nimeltään Citadella. Itävalta rakennutti sen valtansa merkiksi unkarilaisten 1848-49 kukistetun kapinan jälkeen. Linnoitus luovutettiin jo käytöstä poistuneena Budapestin kaupungille 1800-luvun lopussa, mutta toisessa maailmansodassa siitä tuli kiivaiden taistelujen näyttämö. Budan puoli kaupunkia taisteli piiritettynä puna-armeijaa vastaan vuoden 1945 alussa, ja saksalaisten päämaja sijaitsi juuri täällä. Myös vuoden 1956 kansannousussa sillä oli roolinsa neuvostojoukkojen tuliasemana. Restauroituna linnake avautui yleisölle virallisesti vuonna 1974, mutta käytännössä jo aiemmin.
Linnakkeen seiniin on kiinnitetty sen vaiheita kuvaavia valokuvasuurennoksia. Sisällä on jonkinlainen museo joka nyt jäi väliin.
Linnoituksen itäpäässä on Vapaudenpatsas, joka vuonna 1947 pystytettiin puna-armeijan suorittaman Bodapestin "vapautuksen" muistoksi. Vuoden 1989 jälkeen muistomerkkiä modifioitiin poistamalla kommunistinen symbolikka ja siirtämällä sen juuressa lippua pidellyt "pronssisoturi" Budapestin patsaspuistoon.
Sivustojen vauhdikkaasti huitovat hahmot olivat saaneet jäädä.
Vuori on houkutellut miehittäjiä lännestä ja idästä pystyttämään sinne valtansa merkkejä, mutta lopulta unkarilaiset ovat omineet ne itselleen. Nykyisin Vapaudenpatsaan neito on muistomerkki kaikille Unkarin vapauden ja itsenäisyyden vuoksi henkensä antaneille.
Ennen kaikkea Gellértinvuorelta on hulppeat, joskin tuona aamuna melko usvaiset, näkymät yli kaupungin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti