Månsin talon kellarin lattiaa.
Hornin talon puolta...
ja sen eri kellarihuoneiden lattioita. Talot on nimetty omistajasukujensa mukaan mukaan. Talot paloivat Turun palossa, jonka jälkeen kellareiden holvikatot purettiin ja kellarit itse täytettiin maalla niin että paikalle voitiin rakentaa Engelin uuden asemakaavan mukaan.
Katu jolla sesoimme oli Luostarin jokikatua, samaa jota on esillä myös Aboa Vetus & Art Novan aulassa. Katutaso on 1700-luvulta. On vielä auki kaivetaanko se myös syvemmältä. Mielenkiintoinen seikka on se, että kadun kiveyksen malli korreloi tonttirajaan. Månsin talon puolella on suosittu pienempiä kiviä, Hornin suurempia.
Kaivaukset jatkuvat, ja tähän asti vanhimmat esinelöydöt (keramiikkaa) ajoittuvat 1300-luvulle, kaupungin alkuaikoihin siis. Kesäksi paikka ehkä avataan yleisöksi pop-up-museoksi. Mitä sen jälkeen, on vielä auki, tavalla tai toisella rakennuksen paalutus täytyisi suorittaa. Todennäköisintä on että rauniot täytetään uudelleen hiekalla.
3 kommenttia:
Uutisoinnista on tähän mennessä voinut vain lukea rivien välistä, että rauniot ovat todella löytyneet sattumalta. Onko asia tosiaan näin, vai onko niiden olemassaolosta ollut tietoa jo ennen remonttia? Mietin myös, että onko kaivausten edistyminen tuonut halua lisäinformaatiolle vanhan suurtorin ympäristön muista mahdollisista raunioista? Syön vaikka hattuni, jos tuolta paikalta ei enempää löydy kaivauksilla.
Kun liikuntahalli 1900-luvun alussa rakennettiin, paikalla oli arkeologi Juhani Rinne joka pani nämä jäänteet merkille vaikkei niitä silloin näin syvältä kaivettukaan. Suurin piiretin tältä koko maan alla näyttää koko keskiaikaisen Turun alueella.
Kiitos, tämä oli uutta tietoa!
Lähetä kommentti