Aiemmin talvella solmittiin Turun yliopiston ja Turun museokeskuksen välinen yhteistyösopimus. Sen puitteissa pidettiin osana yliopiston perinteistä humanistipäivää tilaisuus, jossa yliopistolaiset esittelivät projektejaan Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan ihmisille, me museolaiset mukaan lukien. Sirkkalan kampuksen Janus-sali olikin liki täynnä yleisöä.
Matti Peikolan muistutti Turun olleen monikielinen (niin puhuttujen kuin kirjoitettujen kielien osalta) jo perustamisestaan saakka, ja esitti että tuleva Historian museo mahdollistaisi kävijälle kuunnella eri aikojen kielimaisemia.
Maarit Muttan ja Pauliina Peltosen LALI-hankkeen tavoitteena on opettaa kieltä maahanmuuttajille taiteen avulla, opetusta on luokkahuoneessa, museossa ja Art App -sovelluksen avulla.
Kimi Kärjen projektissa tutkitaan puhuvien koneiden vaikutusta ja miten ne haastavat ihmisyyden. Aiheena myös suomalainen konerunous, konelaulu ym. jolla jo 60-vuotinen historia.
Päivi Leinosen tarkoitus oli tutkia lähiöitä (niitä "pahimpia") valokuvauksen keinoin, kuvaajina ja haastateltavina asukkaat itse.
Riku Kauhasen ja Sirkku Pihlmanin hanke kosketti paikkaa jossa itse tilaisuuskin pidettiin, eli Sirkkalan kasarmia, joka 1918 toimi punavankileirinä. Hankkeen verkkosivut täällä. Sirkkalassa on myös aiheeseen liittyviä opastuksia toukokuun aikana.
Heli Rantalan & Jukka Sarhalan aiheena on 1800-luvun alun Turun romantiikka, kirjallisena ilmiönä paljon tutkittu, mutta nyt oli tarkoitus keskittyä ajan opiskelijanuorisoon, sen radikalidoitumiseen ja kaupungin vilkkaaseen elämään ennen Turun paloa.
Hanna Meretoja tutkii kertomusten tapaa vaikuttaa, ja sitä miten rakennamme identiteettiämme vuoropuhelussa kulttuurisen keromuksellisuuden kanssa.
Maarit Leskelä-Kärki & Tiina Mahlamäki näkivät aiheessaan mahdollisuuksia Historian museolle, se oli nimittäin esoteerisuus Suomessa, ja Turussahan sitä on riittänyt "keskiajan mystiikasta Pekka Siitoimeen". Esoteeriset ajatussuunnta ovat vaikuttaneet tekijöiden mielestä Suomen historiaan enemmän kuin uskotaan. Lähteinä tulevat olemaan mm. laajat yksityiset arkistoaineistot.
Sanna Forsellin esityksestä kultturialan 3. ja 4. sektorista olen näemmä kirjoittanut ylös vain selityksen sille mikä on 4. sektori, ja sehän on some.
Esitykset pidettiin dekaani Jaakko Suomisen johdolla tiukasti 5 minuutin raameissa. Lopuksi käytettiin puheenvuoroja yhteistyön tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti