Tarinat tuntuvat pysyvän suosionsa huipulla. Yksinpä Turun linnan naapuriin nousevaa Harppuunakorttelin asuinaluetta mainostetaan rakennusaluetta rajaavissa aidoissa sloganilla Ole osa tarinaa. Siksi ei kauheasti tarvinne ihmetellä että Kansallismuseon itsenäisyyden aikaa käsittelevä osio on nimeltään Suomen tarina, ja sitä taustoittava kirjanen vastaavasti Esseitä itsenäisen Suomen tarinasta.
Ehkä viimeiset 100 vuotta onkin liian uutta menneisyyttä, jotta siitä kannattaisia luoda jotain jota omina kaukaisina opiskeluaikoinani kutsuttiin synteesiksi, mutta ehkä historiankirjoitus on niistä ajoista mennyt eteenpäin eikä sellaiseen ole tarvettakaan.
Esseiksi näiden kirjoitelmien kutsuminen on liioiteltua, mutta tarinoina ne ovat mainioita. Valtaosin kirjoittajina ovat olleet Teemu Keskisarja ja Kaarina Hazard, jotka tekstin tuottajina ovat yksinkertaisesti taitavia. Uutta informaatiota tässä ei itselleni ollut senkään vertaa kuin esihistorian kirjasessa, mutta kepeä tarinointi viekoittelee lukemaan koko läpyskän yhteen menoon.
Hazard yltää suorastaan lennokkaaksi kirjoittaessaan mm. naisista tai kahvista, siinä missä Keskisarja on enemmän down to earth, ja jälkimmäiseltä on myös ainoa esinemaailmaan liittyvä teksti, kultakeräys jolla piti hankkia aseita talvisotaan, mutta ostettiinkin jatkosodan jälkeen viljaa - aihe josta olen kirjoittanut itsekin.
Ei siis viitosen ostokseksi hullumpi, vaikka kuvia ei ollut ainuttakaan kuten sentään esihistoriakirjasessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti