Jo ennen metallinetsimiä löytyi maasta kaikenlaista, aivan sattumalta. Sellaisen löydön teki palstatilallinen Kalle Tossavainen Iisalmen kirkonkylän pappilan pellolta, ilmeisesti vuoden 1936 aikana tai aiemmin, sillä hänen löytämänsä hopeasormus ostettiin 400 markalla naantalilaisen Sylvia Halosen välityksellä Turun kaupungin historiallisen museon kokoelmiin 20. tammikuuta 1937.
Visa Immonen on tutkimuksessaan luokitellut sormuksen ikonografisten (kuva-aiheisten) sormusten alatyyppiin, jossa aiheina ovat nelijalkaiset eläimet. Alkuperäinen luettelointi kuvaili eläimen etukäpäläänsä nostavaksi leijonaksi, mutta aivan varma tämä lajinmääritys ei liene. Asiaa voi pohtia itse kukin tästä kuvasta.
Sormustyyppi on määritelty myöhäiskeskiaikaiseksi, mikä Suomessa voi tarkoittaa vielä 1500-lukuakin. Tässä vielä sormuksen rakennetta valaiseva kuva.
Sormus on esillä Turun linnan historian perusnäyttelyssä.
Immonen, Visa: Golden Moments Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200-1600. Suomen keskiajan arkeologinen seura, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVI., 2009
Kuvat: TMK / Martti Puhakka
2 kommenttia:
Mielenkiintoista, että se on Savosta siirtynyt Turkuun ja vielä mielenkiintoisempaa olisi tietää sen historiasta Savossa. Nämä on näitä museokentän ratkaisemattomia salapoliisikertomuksia. Mutta komea on! Voisin kuvitella kuljeskelevani tuollainen sormessa ihan mielelläni.
Iisalmen seudulla on ollut asutusta vasta 1500-luvulta lähtien, olisiko moinen tullut ensimmäisen uudisraivaajan sormessa? :-)
Lähetä kommentti