torstai 9. helmikuuta 2012

Kiinan sisällissodan loppuvuodet

3W-yhtiön peli Chinese Civil War kuvaa Kiinan sisällissodan loppuhuipennusta vuosina 1946-49, jolloin kommunistit lopullisesti kukistivat Kuomintangin joukot manner-Kiinassa. Peli on näköispainos Wargamer-lehden numerossa 10 vuonna 1978 ilmestyneestä pelistä, joten kartan oudohko ulkonäkö johtuu osittain faksimilepainatuksesta.

Säännöt ovat suhteellisen simppelit. Sissisodan sijasta taistelut ovat perinteistä kenttäreilua. Kommunisteilla on toki sissiyksiköitä, mutta niistä on korkeintaan rautateiden tilapäiseksi tukkeeksi. Kuomintang aloittaa pelin täydellä vahvuudella ja sillä on siten ylivoima ensimmäisissä taisteluissa. Suurin ongelma on se, että kaikkiin Kuomintangin hyökkäyksiin tarvitaan huoltopallero, jonka roudaus taistelupaikalle on operaatioiden suurin ongelma. Kuomintangilla on periaatteessa jo pelin alussa tarpeeksi ns. pistepitäjiä (kaupunkeja joiden pistearvo 2-5), mutta puolustuskannalle ei kannata jäädä. Eristyksiiin joutuneet joukot kupsahtavat huollon puutteeseen ja kaupungit jäävät punaisille, ellei aloitetta temmata käsiin ja pidetä se mahdollisimman pitkään.

Tässä näyte tuosta kieltämättä erikoisesta karttagrafiikasta Pekingin seudulta.



Tässä tiistaina aloitetun pelin alkuasetelma lounaasta käsin. Kuomintangilla on vielä joukkoja runsaasti ja kommunistit altavastaajina.


Punatähdet merkkaavat kommunistien tukikohtia, jotka käsittävät tähtimarkkerin ja kuusi sitä ympäräivää heksiä. Tukikohdan hekseillä on myös sisäsyntyinen (intrinsic) puolustusarvo, joten markkeriin kiinni pääseminen ja sen tuhoaminen taistelussa edellyttää hyökkäämistä vähintään kahdella peräkkäisellä kierroksella.

Aiemmassa pelissä (jo vuosien takaa) Kuomintang onnistui putsaamaan keski-Kiinan vastarintapesäkkeet ja torjumaan Mantsuriasta rynnivät punaiset hieman Pekingin pohjoispuolella kulkeneelle rintamalinjalle. Miten käy nyt, jää nähtäväksi.

Aiheen elävöittämiseksi voi Youtubesta katsoa osiin pätkityn kiinalaiselokuvan, joka alkaa tästä. Kyseessä on 2007 valmistunut leffa, joka on saanut englanninkieliseksi nimekseen Assembly. Aikakauden uutisfilmikooste alla.

.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tyynenmeren sodan tappioiden kasvaessa Yhdysvallat painosti Neuvostoliittoa hyökkäämään Japanin kimppuun. Stalin suostui aloittamaan sotatoimet tasan kolme kuukautta Saksan antautumisesta, joten 9.8.1945 neuvostoarmeija aloitti Mantšurian strategiseksi offensiiviksi kutsumansa hyökkäyksen. Kahdessatoissa päivässä neuvostoarmeija valtasi Ranskan kokoisen alueen, surmasi yli 80 000 japanilaista ja otti 640 000 vangiksi.

Neuvostoarmeijan turvin Ma Zedongin johtamat kommunistit loivat Mantšuriasta tukikohdan tulevaa sotaansa Tšiang Kai-šekin johtamia tasavaltalaisia vastaan.

Aloittamassamme pelissä Kari ja herra P:n johtamat tasavaltalaiset tekivät ekalla kierroksella saman virheen kuin Tšiang Kai-šek eli yrittivät kerralla ottaa koko maan haltuunsa. Niinpä minun johtamani Kansan vapautusarmeijan joukot pystyivät saartamaan sekä Mantšurian että Pekingin sotatoimialueilla olleet Kuomintangin joukot.

Seuraavalla kierroksella Kuomintangin onnistui purkamaan saartoa hieman Pekingin länsipuolella Kalganin seudulla (nyk. Zhangjiakou), mutta muuten Kuomintang on lyöty Mantšuriassa ja Pekingin itäpuolella.

Anonyymi kirjoitti...

Alkuperäinen peli ilmestyi siis 1970-luvulla, mitä voidaan pitää strategiapelien (ensimmäisenä) kulta-aikana, sillä seuraavalla vuosikymmenellä lisääntyvä viihde-elektroniikka alkoi kahmaista yhä suurempaa osuutta vapaa-ajasta. Tuolloin markkinoille tulvi valtaisat määrät pelejä, joiden laatu luonnollisesti vaihteli melkoisesti.

Kahdeksankymmentäluvun lopussa, yhdeksänkymmentäluvun alussa koko lautapeliala ja erityisesti strategiapeliala vaipui pysähtyneisyyden tilaan. Innovatiivisuus katosi, joten lautapelit eivät onnistuneet houkuttelemaan uusia pelaajia, ja vanhoilla pelaajilla olivat hyllyt täynnä pelejä. Jotta firmat olisivat pysyneet pystyssä, keksittiin mm. boxed game eli julkaistaan lehtipeli uudelleen tällä kertaa paketoituna laatikkoon. Idea on siis sama kuin Bonk Businessin kulutustuotteiden jälleenpakkauksessa. Pahimmassa tapauksessa nämä laatikkopelit julkaistiin sellaisenaan, vaivautumatta edes lisäämään sääntöihin korjauksia. Tämä peli on sellainen.

Oikeastaan varsinaisia virheitä olemme löytäneet kaksi. Loput noin kymmenestä kohdasta vaativat täsmennyksiä eli säännöt jättävät turhan avoimeksi esimerkiksi kysymyksen, milloin huollon saatavuus tarkistetaan. Nyt nousseiden kysymysten valossa näyttääkin siltä, että vuosia sitten pelasimme todennäköisesti väärin.

Anonyymi kirjoitti...

Emme ole päässeet pelaamaan joka viikko, ja Kari on ollut estynyt pari kertaa, joten peli etenee hitaasti kaksinpelinä, vaikka alunperin oli tarkoitus, että Kuomintangia pelaa kaksi pelaajaa. Peli on tarkoitettu kahdelle, ja nyt Kuomintangin eri vyöhykkeiden joukot ovat jo sen verran sekaisin, että on käynyt ilmi, ettei Kuomintangin jakaminen kahdelle pelaajalle ollutkaan hyvä idea.

Olemme pelanneet vasta neljä täyttä kierrosta, minä aikana Mantšuria on täysin vapautettu Kuomintangin ikeestä, samoin kuin Pekingin sotavyöhykkeen itäosat. Länsiosien vapauttamiseen tähdännyt mottini on valitettavasti purkautunut. Etelämpänä rannikolla olen kärsinyt tappioita mm. Šanghain ympäristössä ja Tsingtaon niemimaalla.

Taihangin vuorilla olen pystynyt pitämään asemat, ja olenpa onnistunut tunkeutumaan Jangtse-joen eteläpuolelle aina Wuhanin porteille saakka. Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti...

Pitkästä aikaa pääsimme taas pelaamaan, mutta eteneepä peli tuskaisen hitaasti: illassa ehdimme vain puolitoista kierrosta! Hitauden pistän Kuomintangin piikkiin sillä nome de guerrella Bai Yu Biao pelaava herra P on tottuneempi pelaamaan pelejä, jossa on selvä rintamalinja. Vaikkei pelissä mitään sissisotaa käydäkään, puuttuvat siitä myös selkeät rintamalinjat. Tämä on tietoinen Kansan vapautusarmeijan taktiikka, sillä minun ei toistaiseksi kannata käydä konventionaalista sotaa.

Omaksi nome de guerreksi olen ottanut 賀龍 (He Long).

Anonyymi kirjoitti...

Peli etenee kuin peckinpahilainen hidastus mutta vailla sen dramatiikkaa. Pekingin itäpuolella vallitsee pattitilanne, länsipuolella Kuomintagin onnistui tunkeutua Kaganiin, mutta hintana oli takapakki Tsiningin lohkolla. Rajuimmat taistelut on kuitenkin käyty Taihangin vuorilla, jossa Kuomintangin yritykset tunkeutua vuoristoon on torjuttu, valitettavasti omat yritykseni tunkeutua Etelä-Kiinan tasangolle ovat menneet myttyyn.

Anonyymi kirjoitti...

Kansan vapautusarmeijan viime viikolla käynnistämä suuri offensiivi vapautti Kaganin, laajensi Tsiningin repeämää, tuhosi Šansin pohjoisosaan tunkeutuneen Kuomintangin kolumnin, puolusti urhoollisesti Jennania ja avasi uuden rintaman Šetsuaniin.

偉大的領袖毛主席萬歲
(Weida de linxiu Mao Zhuxi wansui! Eläköön suuri johtajamme puhemies Mao 10 000 vuotta!)

Anonyymi kirjoitti...

第三次国内革命战争 (Kolmas sisäinen vallankumoussota)

Lähes kuukauden pituiseksi venähtäneen tauon jälkeen pääsimme pelaamaan puolisentoista kierrosta tällä viikolla. Kuomintangin rivit alkavat repeillä ja vastahyökkäys jäi materialisoitumatta monilla lohkoilla johtavien upseereiden loikatessa Kansan vapautusarmeijan riveihin.

Kaiken kaikkiaan strateginen aloite on siirtymässä Kansan vapautusarmeijalle. Šansin pohjoisosassa Kuomintang on joutunut vetätymään. Taihangin vuorten eteläosassa Kuomintang kyllä eteni, mutta Kansan vapautusarmeija perusti uuden tukialueen vuoriston pohjoispäähän, josta käsin voidaan uhata Etelä-Kiinan tasankoa jälleen kerran. Rajuja taisteluita on myös käyty Pekingin suunnasta tasangolle tunkeutuneiden vapautusarmeijan kolumnien ja kuomintangilaisten välillä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...