tiistai 24. tammikuuta 2012

Vanhan Luoteisterritorion sodat (2) peli

A Dark and Bloody Ground on Against the Odds -lehden julkaisema peli Luoteisterritorion intiaanisodista nykyisen Ohion alueella vuosina 1790-95. Sodan kulkua käsiteltiin eilisessä postauksessa. Amerikkalaiset kärsivät vuosina 1790-91 tappioita, mutta ottivat opikseen ja alueen määrätietoisella sotilaallisella miehityksellä pakottivat intiaanit näille epäedulliseen taisteluun vuonna 1794.

Intiaanien pelaajalla on käytettävissään lukuisia heimoja johtajineen sekä mahdollisesti brittijoukkoja. Amerikkalainen pelaa uudisasukkailla sekä sotilailla, jotka voivat olla vakinaista väkeä (regulars) tai nostoväkeä (militia). Kartta käsittää Ohion alueen, tässä näyte. Sinisistä poikittaisraidoista koostuva nauha on Ohiojoki.


Maaston väri kertoo sen luonteen (clear, rough), lyhenne sen minkä intiaaniheimon alue on kyseessä (esim. W=Wyandot). Varsinaisia taisteluita varten on kolme erilliskarttaa eri maastotyypeille (settled, rough, wilderness)

Ja tällainen on counterivalikoima:


Useimpien lehtipelien tapaan tätäkin on pelattu vain kerran. Pelasin tuolloin amerikkalaisia ja menestyin mielestäni kohtalaisesti vaikka yksityiskohdat ovatkin unohtuneet, kovasti niitä uudisasukkaiden mökkeröisiä sinne korpeen kuitenkin pykättiin. Kolmella "mökillä" voi perustaa kylän (village), jota ei voi enää tuhota ja joka muuttaa alueen tyypiksi settled. Ehkä intiaaneja pelannut nimimerkki Metsis muistaa paremmin ja voi kommentoida varsinaisten taistelujen kulkua.

1 kommentti:

Kari Hintsala kirjoitti...

Bloggerin kommentointiongelmien vuoksi Metsiksen terveiset näin välikäden kautta:

Kyllä voin. Wikipedian artikkelissahan todetaan, presidentti Washingtonkin ymmärsi, että syypäitä olivat ennen kaikkea valkoiset uudisasukkaat, jotka tunkeutuivat intiaanien maille. Kun uudisasukkaiden virta ei kuitenkaan verilöylyistä katkennut, vaan yrittäjiä ja sitä myötä kuolleita valkoisia tuli yhä enemmän, Washington oli poliittisista syistä pakotettu varustamaan armeija "villien" taltuttamiseksi.

Tämä poliittinen ulottuvuus on mallinnettu peliin muistaakseni nimellä Yhdysvaltain sitoutuminen ("commitment") siten, että sen painuessa nollille intiaanit voittavat – tilanteen katsotaan rauhoittuneen niin paljon, etteivät Yhdysvallat (*) katso tarpeelliseksi lähettää joukkoja alueelle ts. intiaanit jäävät henkiin. Asteikon toisessa päässä Washingtonissa vallitsee niin suuri raivo, että intiaanien pyyhkäiseminen on vain ajan kysymys. Intiaanien pelaaja pelaa siis pelastaakseen heimonsa pysyvästi, ei pelkästään pelin ajanjakson ajaksi. Ideana tuo kuulostaa hyvältä: intiaanithan taistelivat nimenomaan itsenäisyytensä säilyttämiseksi.

Intiaanini eivät kärsineet sotiaallisia tappioita: joko voitin taistelut tai vetäydyin hallitusti ylivoiman edestä. Koska intiaanien mobilisaatio ei ole idioottivarmaa, jätin valkoisten sotaretkien päätteeksi osan joukoista valmiiksi odottamaan seuraavaa tunkeutumista esi-isien maille. Tämä oli virhe, koska Yhdysvaltain sitoutuminen ei tämän seurauksena laskenut. Kun tajusin tämän, olikin jo liian myöhäistä eli peli päättyi, kun raivo valtasi valkoiset.


*: Yhdysvaltain katsottiin aluksi koostuvan itsenäisistä valtioista, siis monikossa "the USA are...", mikä oli yksi syy sisällissotaan. Sodan loputtua tajuttiin, että kyseessä on yksi kansakunta, joten sanasta tuli yksikkö, "the USA is...".

Metsis

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...