Chacon sota historiassa ja populaarikulttuurissa

Chacon sota käytiin vuosina 1932-35 Bolivian ja Paraguayn välillä. Konflikti on nyt saanut Ospreyltä Men-at-Arms -sarjassa lyhyen esittelyn, josta suuri osa menee sotatapahtumien kirjaamiseen. Tässä niitä ei ole tarpeen lähteä kertaamaan, riittäköön kertoa, että paraguaylaiset löylyttivät kenraali José Félix Estigarribian johdolla naapurimaansa joukot ja saivat täten torjuttua Bolivian pyrkimykset kahmia itselleen kiistanalaisen osan Gran Chacon tasankoa. Kuolonuhrien summittaiseksi määräksi on laskettu n. 100000, mikä tekisi 2 paraguaylaista ja 3 bolivialaista uhria jokaista alueen neliömailia kohden.

Aseistuksena molemmilla puolin oli ajankohdan yleisiä vientimalleja, bolivialaisilla jopa kolme Vickersin 6-tonnista Mark E -panssarivaunua, sekä kaksi Carden Loydin "tankettia". Chacon sodan panssaritaisteluista (!) on jopa oma wikiartikkelinsa. Paraguaylaiset onnistuivat tuhoamaan tai kaappaamaan kaikki kolme tankkia, joista yksi kokonaisen ja toisen torni olivat pitkään näytteillä kunnes ne sovinnon eleenä palautettiin Boliviaan vuonna 1994. Mutta käytettiinkö sodassa todella Suomi-konepistoolia? Ainakin tämä huhu toistetaan jälleen kerran, lähteenä "some Finnish sources". Palokankaan kirjoissa mainitaan vain, että aseen näytekappaleita toimitettiin mm. Etelä-Amerikkaan.

Niin Ospreyn kirjanen kuin Wikipedia listaavat sotaan osallistuneita ulkomaalaisia, jälkimmäinen myös näistä epäilemättä kuuluisimman, joskin fiktiivisen: reportteri Tintin, joka joutui keskelle sotaa albumissa Särkynyt korva. Kimmokkeena sodalle on nähty amerikkalaisen Standard Oilin ja brittiläis-hollantilaisen Shell Oilin kilpailu alueen otaksutuista öljyvaroista. Näin sen näki Hergékin, joka nimesi öljy-yhtiöiksi "American Oilin" ja "Etelä-Amerikan englantilaisen öljy-yhtiön". Valtioiden nimiksi tulivat "San Theodoros" ja "Nuevo Rico", mutta kumpi oli kumpi, ei ole selvää, pohdintaa aiheesta enemmän täällä. Edellisten univormuihin Hergé piirsi tunnusväriksi lakkeihin ja kauluksiin punaista, jälkimmäisten vihreää. Tässä tarinan konnakaksikko hikoilee San Theodorosin armeijaan mobilisoituna:

Hikoilemisesta oli todella kysymys, Chacon alava tasanko on Etelä-Amerikan kuumimpia ja kuivimpia alueita, jonka oloihin Bolivian vuoristoylänköjen intiaanisotilailla oli suuria vaikeuksia sopeutua.

Mutta oliko mukana ulkomaalaisista onnensotureista kuuluisin, Corto Maltese? Kuten tiedetään, Corton ura päättyi vasta hieman myöhemmässä Espanjan sisälissodassa, eikä latinalainen Amerikka suinkaan ollut hänelle outo ympäristö. Mauser C96 istui tunnetusti hyvin maltalaisen merimiehen käteen, ja muistini mukaan seikkailuissa räiskittiin monesti myös vuosisadan alun raskailla konekivääreillä, Maximin ja Vickersin kaltaisilla vesijäähdytteisillä malleilla. Näitä kaikkia käytettiin myös Chacon sodassa, mutta niin myös konepistooleita ja pikakivääreitä, jotka eivät Corto Maltesen maailmaan jotenkin istu. Olisiko Hugo Pratt koskaan lähettänyt Cortoa Chacon rintamalle?