Vuosisadan takaista Berliiniä - 18

89. Berlin, Brandenburger Thor II.

Olemme tulleet Unter den Lindenin toiseen päähän, jossa seisoo Berliinin tunnetuin symboli, Brandenburgin portti (kartassa vasemmalla).

Carl Gotthard Langhansin (1732-1808) suunnittelema kaupunginportti rakennettiin vuosina 1788-91 ja Johann Gottfried Schadowin (1764-1850) pronssinen nelivaljakko (Quadriga) lisättiin 1792.

Alunperin kyseessä oli todellakin kaunpunginportti, ei riemukaari. Kaiken lisäksi sitä ehtivät voitonparaatissaan ensimmäisenä käyttämään ranskalaiset, jotka kukistivat Preussin vuoden 1806 sodassa. Napoleon ei tyytynyt tähänkään vaan vei Quadrigan (kuten muuten myös venetsialaistenkin valjakon) mukanaan Pariisiin, tunnetun pilakuvan mukaan:

"Ranskalaisten keisarin" valtakunnalle pantiin Euroopan muiden kansakuntien toimesta aikanaan piste ja berliiniläiset saivat nelivaljakkonsa takaisin. Saksan yhdistyessä keisarikunnaksi Preussin johdolla portista tuli toden teolla uuden suurvallan triumfikaari, jonka ali marssittiin voittoisiin sotiin ja niistä takaisin.

Portti sai osansa toisen maailmansodan tuhoista, mutta korjattiin Itä- ja Länsi-Berliinin yhteistyöllä 1950-luvulla. Muurin tullessa 1961 se rakennettiin aivan portin länsipuolelle, lopulta 3 metriä paksuksi panssariesteeksi. Näkymä lännestä käsin symboloi vuosikymmenet Saksan jakoa, kävihän Ronald Reagankin paikalla vaatimassa muurin alasrepimistä.

Ja alas muuri tulikin, 9.11.1989, ja varmasti kaikki tuon ajan eläneet muistavat muurin päälle kertyneet väkijoukot, joita DDR:n rajajoukot vielä viimeisenä eleenä yrittivät häätää vesisuihkuin samana yönä. Muuri purettiin, portti avattiin ja voitonenkelin sauvassaan kantamaan seppeleeseen palautettiin rautaristi ja Preussin kotka.

Autoliikennettä ei portin ali sallita, mutta muuten kuhinaa riittää. Portin itäpuolinen Parizer Platz on yksi suosituimpia paikkoja turismille ja kaikelle siihen liittyvälle liiketoiminnalle, tässä näkymiä syyskuulta 2011.

Seuraavat kuvat jo länsipuolelta, mm. yksityiskohta sodan reijittämän pylvään paikkauksesta.

Viimeinen kuva on suoraan lännestä, keskeltä Tiergartenin puiston halkaisevaa Kesäkuun 17. päivän katua, joka nimettiin vuoden 1953 Itä-Saksan kansannousun muistoksi.