Budapest '45 on ns. lehtipeli eli se on julkaistu v. 1989-2001 ilmestyneen Command Magazinen numerossa 31 (1994). Kartta on grafiikaltaan selkeä Commandin muiden pelien tapaan:
Counterit ovat ulkoasultaan melko simppeleitä, ja myös suurikokoisia, sekin tyypillistä Commandia. Poikkeuksellisesti niissä ei ole ollenkaan taistelu- ja liikearvoja. Liikepisteet on määritelty joukko-osaston tyypin mukaan, ja taisteluarvoja varten on ns. sheet eli valokopioitava lomake. Tässä näytteenä Budapestin varuskunnan yksiköt:
Taisteluarvo saattaa siis olla yksi lukema, tai vaihdella hyökkäys- ja puolustuskyvyn osalta. jos yksikölle on merkitty kaksi rinnakkaista arvoa, tällöin hyökkäysarvo on vasemmalla ja puolustusarvo oikealla. tappiot kuitataan rastimalla ruutuja yli vasemmalta oikealle. Niinpä esim. FHH (Panzergrenadier-Division Feldherrnhalle) voi ottaa 12 osumaa (hit) ennen tuhoutumistaan.
Strategia on molempien puolten osalta varsin yksinkertainen. Neukut järsivät Budapestia hexi kerrallaan ja saksalaiset yrittävät voimakkaiden panssariosastojensa turvin tunkeutua saartorenkaan läpi - tämä antaisi heille voiton, mitä se historiallisessa tilanteessa sitten olisikaan vaikuttanut. Neukut voivat saavuttaa saman valtaamalla Budapestin jokaisen hexin.
Saksalaisten puolella taistelee joitakin unkarilaisia osastoja, neukkujen puolella romanialaisia. Konradin kolme vaihetta on mallinnettu antamalla Saksan pelaajalle kolme "yllätysvuoroa", joiden bonus konkretisoituu taisteluheittojen modifikaattereina (die roll modificators).
Tämänkin pelin viime pelaamisesta on valitettavasti vuosia, eikä tuolloinkaan pidetty sotapäiväkirjaa (kuten näistä peleistä aina tulisi pitää), joten ainakin omat muistikuvani ovat melko hatarat esim. sen suhteen kumpi osapuoli voitti. Jos kumpikaan ei saavuta em. äkkivoittoa (varsin vaikeaa kummallekin), lasketaan voitto pisteiden perusteella: näitä saa tuhotuista vihollisista yms.
Lopunajan trilogia on minisarja toisen maailmansodan viimeisiä taisteluja itärintamalla kuvaavista peleistä.
1 kommentti:
Siinä missä Itä-Preussi -peli sortuu liikoihin sääntöihin Budapest '45 pelkistää liikaa. Taisteluarvojen rastittaminen lomakkeelta toimii pelissä hyvin, koska yksiköitä on suhteellisen vähän. Käsittämätöntä on sen sijaan liikepisteidenkin jättäminen pois nappuloista: osaston liikekyky kun ei pelissä muutu tappioiden myötä ts. pysyy koko ajan samana. Kuten näytteenä olevasta kuvasta käy ilmi, liikepisteitä ei ole merkitty edes osaston taisteluarvon yhteyteen, vaan on erillisenä taulukkona. Tämän ergonomisen virheen korjasimme liimaamalla vanhoista ylijääneistä videokasettien numerotarroista liikepisteet nappuloihin. Ratkaisu oli sangen onnistunut.
Todellisuudessa saksalaisilla ja unkarilaisilla ei enää ollut mahdollisuutta lyödä neuvostoarmeijaa ja lopettaa Budapestin piiritystä. Pelissä tämä kävi kyllä selväksi. Pohjoisesta eivät saksalaiset ja unkarilaiset voineet Tonavan takia tehokkaasti edetä kohti Budapestiä ja lännessä hyökkäys kuivui kasaan neuvostoarmeijan puolustaessa tiukasti metsäisiä teitä. Etelän avomaastossa saksalaiset ja unkarilaiset tekivät näyttävän koukkauksen ja etenivät heksitolkulla, mutta parin kaartin panssaridivisioonan ilmestyminen laittoi touhulle stopin.
Jos saksalaisilla ja unkarilaisilla ei ollut mahdollisuutta lyödä neuvostoarmeijaa länsi- ja keski-Unkarissa, ei Budapestin vapauttaminen mennyt Neuvostoarmeijalta ja Romanian armeijalta ihan heittämällä, vaan hitaasti vuodatettiin puolustajia kuiviin. Omat tappiot olivat myös sitä luokkaa, että Neuvostoarmeijakin alkoi olla kalpea veren vähyydestä.
Kumpikaan osapuoli ei siis saavuttanut äkkivoittoa, vaan peli päättyi muistikuvani mukaan Neuvostoliiton hienoiseen pistevoittoon. Kun vielä muistaisi, kumpaa osapuolta tuli pelattua....
Lähetä kommentti