Useimmille turkulaisille Skanssi tarkoittaa vain kauppakeskusta ja yhä vain kasvavaa asuinaluetta, mutta omat muinaismuistonsa silläkin on. Kauppakeskuksesta lounaaseen, Skanssinkadun, Skarppakullantien ja Sorakadun rajaamassa metsikössä sijaitsee nimittäin Piispanristille nimensä antanut lohkare.
Kiveen hakattu kukkulalla oleva risti ei näy oikein läheltäkään kuvattuna...
joten käytetään vanhempaa netistä noukittua kuvaa. Piispa Henrikin legendaa mukailevasti tälläkin paikalla olisi piispa surmattu, mutta sopivaa piispaa vain ei aikakirjoista löydy. Kenties kyseessä oli 1440 murhattu piispanpalvelija? Jonkin muistoksihan kuvio on hakattu, mutta asia taitaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.
Kiven muinaismuistostatulsesta kertova kilpi (jollaiseksi sen oletan) oli rapistunut lukemattomaksi, mutta selvästi tätäkin hoidetaan siinä mielessä että kukkia oli istutettu sekä eteen että taakse.
Piispankivestä suoraan länteen, Skarppakullantien toisella puole sijaitsee puolestaan Ryövärinvaha, tietöiden vuoksi paikaltaan siirretty rajakivi. Kivessä pitäisi olla hakattuna A 1794, mutta se jäi löytymättä.
Yhdenlainen muinaismuisto ainakin flaneurin mielestä ovat nämä porttikivet, jotka nyt reunustavat Skarppakullantieltä Uudenmaantielle vievää kevyen liikenteen väylää.
Loppuun vielä googlekartta nähtävyyksien sijainnista. Oikealla ylhäällä Skanssin kauppakeskus. Piispanristille vie osittain kuvassa näkyvä polku suoraan linjojen 9 ja 99 pysäkiltä. Porttikivet ovat Ryövärinvahan vieressä.
1 kommentti:
Mukava nähdä Ryövärinvahan sijainti, sillä olen joskus sitä vähän etsiskellyt. ..."Täällä oli sellainen Sika-Kyösti joka murhasi ja varasti rikkailta mutta auttoi köyhiä. Hän liikkui Piispanristin metsässä, hautausmaan takana, joka oli ennen suuri metsä. Hänestä kerrotaan seuraava tarina: Eräs torpanemäntä ajeli Turusta hevosella kotiinsa. Metsästä tuli eräs mies ja pyysi päästä ookalle. Torpanemäntä vastasi: "Kyllä vaan pääsee. Olisi turvallisempaakin, kun kuuluu Sika-Kyöstikin olevan liikkeellä." Torpanemäntä otti miehen kotiinsa ja tarjosi hänelle ruokaa. Mies maksoi ruokansa ja sitten kun hän lähti, niin sanoi että hän oli se kuuluisa Sika-Kyösti. Sika-Kyöstistä kerrotaan että hän oli niin pirun riivattu että tavallinen kuula ei häneen pystynyt, vain hopeakuula." Kaarina. Heikki Haavio 241.1947 (ker. Walter Nienstedt) alkup. Sigrid Kankare, s.1882.
Piispatarina tosiaan muistuttaa kovasti Piispa Henrik -tarinaa. Saattaa olla, että sepittäjiä ovat sama munkkiyhteisö kuin Piispa Henrikin legendan sepittänyt, niin kuin viimemainitusta Tuomas Heikkilä on perustellusti todennut.
Mäkeen on tekeillä asemakaava, jossa suurin osa metsästä rakennetaan täyteen taloja. Jokin osa säästyy. Toivottavasti muistokiven ympärille jätettään tarpeeksi suuri suoja-alue. Museokeskuksesta vastattiin pari vuotta (?) sitten, että ristiä ei entisöidä. Laatta kuuluu Museovirastolle.
Lähetä kommentti